Energiajuoma – huonon maineensa veroinen hyvä vihollinen

Home / Arkisto / Energiajuoma – huonon maineensa veroinen hyvä vihollinen

Mirkka Torikka, Kuvitus Hanna Välitalo

Energiajuomien kulutus kasvaa jatkuvasti huolestuttaen vanhempia sekä kasvatusalan ammattilaisia. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme tehokkaasti markkinoidut sokerisekoitukset eivät ole nuorille harmittomia virkistäjiä. Oireista yleisimpiä ovat yliaktiivisuus, keskittymiskyvyttömyys ja univaikeudet. Energiajuomien on myös katsottu voivat toimia porttina humalahakuiseen käyttäytymiseen.

1900-luvun lopulla Euroopan markkinoille ilmaantui energiajuomien nimellä markkinoituja virvoitusjuomia. Suomessa energiajuomat sallittiin vuonna 1998. Koostumukseltaan ne muistuttavat tavallisia virvoitusjuomia: ne ovat sokeroitua ja värjättyä vettä. Lisäksi näihin juomiin on lisätty kofeiinia, guaranaa, aminohappo tauriinia sekä joitakin vitamiineja. Energiaa juomissa ei nimestä huolimatta ole sen enempää kuin muissakaan virvoitusjuomissa, vaan juomien ”energian” voidaan ajatella tulevan edellä mainituista piristävistä aineyhdisteistä.

”Mun kavereiden keskuudessa energiajuomat ovat tärkeitä. Ne pitää sitä kaljana. Ne on niin aikuisia kun ne juo paljon energiajuomaa. Kaverit sanoo, että joo, mennään juomaan energiajuomaa. Sitten ne juo kymmenen tölkkiä.” Sitaatit Yle Uutisten energiajuomia koskevista haastatteluista vuosilta 20122016.

 Energiajuomien mainontaan liittyvät mielikuvat kestävyydestä, jaksamisesta, suorituskyvystä, voimasta ja lisäenergiasta. Todellisuudessa niistä saatava energia on niin sanottua tyhjää energiaa, mikä syntyy erilaisista sokeriyhdisteistä. Yksi 0,33 litran energiajuomatölkki sisältää 14 palan verran sokeria. Puolen litran pullon sokerimäärä vastaa yli 20 sokeripalaa. Energiajuomia ei nimestään huolimatta tulisi siis koskaan käyttää energiansaannin täydentämiseen tai paikkaamaan puutteellista syömistä tai epäsäännöllistä ateriarytmiä.

Tuotteiden on väitetty myös parantavan jaksamista esimerkiksi urheilusuoritusten yhteydessä. Energiajuomat eivät kuitenkaan sovi urheilujuomiksi, koska niissä on liikaa hiilihydraatteja, eikä niiden kevytversioissa taas ole lainkaan hiilihydraatteja. Lisäksi oikeat urheilujuomat sisältävät hikoiltaessa poistuvia suoloja, joita energiajuomat päinvastoin poistavat. Lisäksi energiajuomien kofeiini ja tauriini poistavat nestettä elimistöstä. Tämä heikentää suorituskykyä pitkään kestävässä rasituksessa.

Koukuttava kofeiini
Energiajuomien sisältämä kofeiini vaikuttaa keskushermostoon ja saa aikaan hetkellisen piristymisen. EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan energiajuomat ovat turvallisia kohtuullisesti käytettynä. Niiden kofeiinipitoisuus ei ole niin korkea, että siitä olisi haittaa terveelle aikuiselle. Kofeiinin käyttö ja kofeiiniriippuvuus on kuitenkin yhdistetty monenlaisiin oireisiin, kuten unenlaadun heikentymiseen, pääkipuun, ärtyneisyyteen, väsymykseen ja keskittymiskyvyn muutoksiin. Suuren kofeiinipitoisuuden takia energiajuomia ei suositella lapsille, odottaville äideille eikä kofeiiniherkille ihmisille.

”Kyllä sen kavereista näkee, että energiajuomia juotu on. Ovat aika villejä iltaa kohti. Saattavat esimerkiksi juosta biljardipöytää ympäri ja pölliä toisten puhelimia.” Sitaatit Yle Uutisten energiajuomia koskevista haastatteluista vuosilta 20122016.

Kofeiiniherkälle henkilölle sekä lapsille ja nuorille jo yksikin tölkki voi nostaa sykettä ja verenpainetta sekä aiheuttaa levottomuutta, unettomuutta, vapinaa, hermostuneisuutta, kiihtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Energiajuomat voivat nostaa lisäksi stressihormonitasoja.

Vaikka nämä vaikutukset ovat lyhytaikaisia, niiden vaikutusta terveyteen pidemmällä aikavälillä ei toistaiseksi tiedetä. Tutkijat arvelevat, että verenpaineen ja stressitasojen nouseminen voivat johtaa sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen myös ihmisillä, jotka muuten ovat terveitä. Sokeroidut juomat rasvoittavat myös maksaa suurella kalorimäärällään. Sokerittomissa kevytjuomissa käytetty aspartaamilla on myös yhteys rasvamaksan kehittymiseen.

Kofeiinin haittavaikutuksiin kuuluvat myös toleranssin kehittyminen, riippuvuutta aiheuttava vaikutus ja vierotusoireiden riski.

Toleranssi kasvaa
Sietokyvyn eli toleranssin kasvu on merkki kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä. Tällöin halutun piristystason saavuttamiseksi tarvitaan yhä suurempia ja suurempia kofeiinimääriä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistui hankkeeseen, jossa arvioitiin pohjoismaiden lasten ja nuorten kofeiinialtistusta.

Riskinarvioinnissa tunnistettiin jo pienillä kofeiinimäärillä haitallisia vaikutuksia, kuten kofeiininsietokyvyn lisääntymistä, vieroitusoireita, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä. Merkittävällä osalla nuorista oli vaikeuksia hallita kofeiinipitoisten tuotteiden käyttöään ja heillä on usein univaikeuksia, väsymystä ja päänsärkyä.

Lapsille ja nuorille jo pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Yhdessä 0,33 litran tölkillisessä energiajuomaa on kofeiinia noin 105 milligrammaa ja sokeria 14 sokeripalan verran.

Kahvikupillisen sisältämä kofeiinimäärä vaihtelee 50–150 milligrammaan. Energiajuomat sisältävät kofeiinia siis suuriin piirtein saman määrän kuin kupillinen kahvia. Energiajuomien sisältämä kofeiini aiheuttaa kuitenkin helpommin riippuvuutta kuin sama määrä kofeiinia kahvina nautittuna.  Energiajuomien kevytversiot eivät eroa vaikutuksiltaan energiajuomien normaaliversioista.

Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä on tutkimuksissa havaittiin yli 125 mg:n päivittäisillä annoksilla. Kevyemmillä henkilöillä haittavaikutuksia esiintyi pienemmillä kofeiinimäärillä. Kofeiinin liiallisena kerta-annoksena pidetään 600–1000 mg, joka kertyy yli kahdesta litrasta energiajuomaa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kofeiinin päivittäisen saannin tulisikin alle 18-vuotiailla jäädä enintään 50 milligrammaan, mikäli kofeiiniriippuvuuden syntymistä halutaan ehkäistä. Tämä tarkoittaa käytännössä noin yhtä desilitraa suodatinkahvia, puolta litraa kolajuomaa tai puolta tölkkiä energiajuomaa päivässä.

Kännäämisen käyttölogiikka
Tutkimusten mukaan nuorilla tärkeimmät käyttösyyt ovat juoman maun miellyttävyys, tarve saada energiaa ja tarve pysyä hereillä. Energiajuomilla haetaan myös joskus tarkoituksellisesti ylivireystilaa. Energijuomien nauttiminen on tällöin usein sosiaalinen tapahtuma, jonka käyttöä suunnitellaan kuin aikuisten illanistujaisia.

Huolestuttavana onkin pidetty tällaista energiajuomien käyttölogiikkaa, joka jäljittelee sokerihumalahakuisuudellaan alkoholin nauttimista ja perinteistä humalahakuista juomista. Onkin esitty huoli, jonka mukaan energiajuomat toimivat nuorille porttina alkoholijuomiin. Yhdysvalloissa on myös epäilty alkoholin ja energiajuomien sekakäytön mahdollisesti johtavan kovempien piristeiden käyttöön.

Energiajuomat ja alkoholi
Vuonna 2001 Ruotsissa ja Britanniassa epäiltiin energiajuomien ja alkoholin runsaan yhteiskäytön aiheuttaneen joidenkin nuorten äkkikuoleman. Joulukuussa 2011, 14-vuotias amerikkalaistyttö joi kaksi suurta tölkillistä energiajuomaa peräkkäisinä päivinä ja kuoli sydänongelmiin. Ruumiinavauspöytäkirjan mukaan tyttö kuoli kofeiinimyrkytyksen aiheuttamaan sydämen rytmihäiriöön, jota ilmeisesti pahensi synnynnäinen sydänvika.

Vuonna 2012 Yhdysvaltain elintarvikeviraston (FDA) uutisoitiin tutkivan tietoja, joiden mukaan kofeiinipitoinen Monster-energiajuoma olisi aiheuttanut viiden ihmisen kuoleman, mutta varmaa näyttöä yhteydestä ei saatu. Suomessakin myytävä  0,7 litran Monster-tölkki sisältää 240 milligrammaa kofeiinia. Vuonna 2012 FDA vahvisti myös, että 5-Hour Energy -shotteja epäiltiin syyksi 13 ihmisen kuolemaan ja 33 ihmisen joutumiseen sairaalahoitoon.

EU-direktiivi kieltää alkoholijuomien täydentämisen vitamiineilla tai kivennäisaineilla ja alkoholijuomien väittämisen terveysvaikutteisiksi. Muiden aineiden lisäämiselle alkoholijuomiin ei ole rajoituksia, joten energiajuomien lisääminen alkoholiin on laillista. Tuotevalvontakeskus suhtautuu varauksella alkoholi- ja energiajuomien yhdistämiseen ja kehottaa välttämään niitä varovaisuusperiaatteeseen vedoten, sillä yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Energiajuomien ”terästäminen” alkoholilla perustuu mainosten luomiin uskomuksiin siitä, että niiden avulla voisi jatkaa juhlimista pitempään ja vauhdikkaammin. Kofeiini ei kuitenkaan muuta alkoholin vaikutuksia hermostoon ja käyttäytymiseen, eikä siis mitenkään suojaa alkoholin haitoilta. Vaarana on, että usko energiajuomiin johtaa huolettomuuteen alkoholin käytössä. Juhlimista jatkettaessa nautitaan enemmän alkoholia, ja myös energiajuomien sisältämän kofeiinin tai tauriinin määrä voi yhteiskäyttäjillä nousta suureksi.

Kofeiinipitoisuutensa takia energiajuomat lisäävät nesteen poistumista elimistöstä, ja myös alkoholi vaikuttaa samansuuntaisesti. Jos juo runsaasti sekä energiajuomia että alkoholia ja lisäksi vielä liikkuu aktiivisesti, esimerkiksi tanssii, saattaa muodostua vakava nestehukka. Alaikäisten kohdalla alkoholin käyttö on aina riski, ilman energiajuomaakin.

Mitä energiajuomat sisältävät?
Juomien pohjana on hiilihapollinen vesi, ja ne sisältävät yleensä sakkaroosia, glukoosia tai maltodekstriiniä. Energiajuomien kevytversioissa hiilihydraatit on korvattu energiaa sisältämättömillä keinomakeutusaineilla, kuten aspartaamilla, asesulfaami K:lla tai sukraloosilla. Moniin energiajuomiin on lisätty myös guaranaa, tauriinia sekä B-ryhmän vitamiineja.

Guaranakasvi on Brasiliasta peräisin oleva kofeiinipitoinen kasvi, jonka lisäämiselle energiajuomiin ei löydy muuta perustetta kuin toimiminen kofeiinin lähteenä. Guaranan muille väitetyille vaikutuksille rasvan polttamisesta potenssin kohotukseen ei ole tieteellistä näyttöä.

Guaranauute sisältää 3,5–5 % kofeiinia.

Tauriini on aminohappo, jonka vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu niukasti, mutta näyttää siltä, että se tehostaa kofeiinin suorituskykyä parantavaa vaikutusta. Tauriinilla on todettu olevan myönteinen vaikutus myös mielialaan. Koska kofeiini ja tauriini korostavat toistensa vaikutuksia, ne voivat kuitenkin aiheuttaa sydänongelmia muuten täysin terveillä ihmisillä. Tauriini on välttämätön ainoastaan imeväisikäisillä. Sitä saadaan myös ruokavalion kautta esimerkiksi kalasta, lihasta sekä äyriäisistä, ja sen keskimääräinen saanti ravinnosta on noin 100 mg vuorokaudessa. Yksi pakkaus energiajuomaa saattaa sisältää jopa 2 000 mg tauriinia.

Energiajuomien sokeri ja happamuus vaurioittavat erityisesti nuorten hammaskiillettä samoin kuin virvoitusjuomat. Myös kevytversiot syövät kiillettä. Kun kiille on kulunut, sitä ei voi uusia. Haittoina ovat muun muassa hampaiden vihlominen ja niiden heikentynyt ulkonäkö. Juomien sokeri lisää myös hampaiden reikiintymistä ja lihavuutta ja altistaa sairauksille. Varsinkin nuorille energiajuomien runsas kulutus voi kostautua ikävästi esimerkiksi ylipaino- tai hammasongelmien muodossa myöhemmällä iällä.

Jos nuori valittelee väsymystään ja yrittää jatkuvasti piristää itseään energiajuomilla, on pohdittava myös väsymyksen syitä eikä vain seurauksia. Jos nuori taas hakee juomisella sosiaalista hyväksyntää ja energiajuomien kittaamisesta alkaa muodostua itsetarkoitus ja ajanviettotapa, on syytä tukea vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Valvovan silmän alla
Euroopan unionissa elintarvikkeiden turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kansallisia erityiskysymyksiä arvioi Suomessa Evira. EFSA on antanut energiajuomien piristävien ainesosien turvallisuudesta tieteellisen lausunnon vuonna 1999 ja täydentänyt sitä vuonna 2003. Lisäksi EFSA on antanut tieteellisen lausunnon tauriinin ja glukuronolaktonin turvallisuudesta vuonna 2009.

Energiajuomien myynti on laillista. Markkinoille tuomisesta on aina kuitenkin tehtävä ilmoitus elintarvikeviranomaisille. Lisäksi energiajuomien valmistajat, maahantuojat ja myyjät ovat velvollisia varmistamaan omavalvonnalla, että elintarvike täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Eviran ohjeistama viranomaisvalvonta (eli kuntien tai kuntayhtymien terveysviranomaisten tekemä valvonta) varmistaa tämän omavalvonnan toimivuutta. Ajoittain toteutetaan myös erillisiä valtakunnallisia valvontahankkeita.

Energiajuomien ostaminen on laillista, eikä elintarvikelainsäädännössä ole niiden myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi viranomaiset eivät voi puuttua asiaan. Kauppa ei siis voi vedota elintarvikelakiin halutessaan rajoittaa energiajuomien myyntiä. Eräät kauppiaat ovat kuitenkin vedonneet elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja kieltäytyneet myymästä energiajuomia alle 15-vuotiaille, mikä on myös THL:n suositus. Vanhempainliitto on listannut sivuillaan kauppiaat, jotka kantavat yhteiskuntavastuuta ja tukevat kotien kasvatustyötä asettamalla rajoituksia energiajuomien myyntiin.

Vanhempainliiton Energiajuomat K16 -kansalaisaloitteella haluttiin kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Määräaikana myyntikieltoa kannatti yli 32 000 suomalaista, mikä ei riitänyt asian viemiseksi eduskunnan käsittelyyn.

Hyvä vihollinen
Kuten Evirakin sivuillaan muistuttaa, vastuu nuoren ostokäyttäytymisestä on hänen huoltajallaan, mutta myös nuorella itsellään. Myös muilla lasten ja nuorten terveystottumuksiin vaikuttavilla tahoilla, kuten kouluilla, harrastusten ohjaajilla ja nuorisotoimella on mahdollisuus ohjata lasten osto- ja kulutustottumuksia sekä opettaa heille pakkausmerkintöjen lukutaitoa. Eviran sivuilla muistutetaan myös, että vähittäiskaupat voivat omalta osaltaan vaikuttaa lasten ja nuorten ostokäyttäytymiseen ainakin tuotteiden markkinoinnin huolellisella suunnittelulla ja myymälöissä tapahtuvalla tuotteiden sijoittelulla.

Saatavuutta oleellisempaa lienee kuitenkin kiinnittää huomiota kysynnän tarpeen kartoittamiseen. Tulisi pohtia, mitä energiajuomilla haetaan: yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää kaveriporukassa vai jaksamista koulussa? Jos nuori valittelee väsymystään ja yrittää jatkuvasti piristää itseään energiajuomilla, on pohdittava myös väsymyksen syitä eikä vain seurauksia. Jos nuori taas hakee juomisella sosiaalista hyväksyntää ja energiajuomien kittaamisesta alkaa muodostua itsetarkoitus ja ajanviettotapa, on syytä tukea vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Energiajuomien käyttö on ehdottomasti syytä kyseenalaistaa. Mutta aiheellista lienee kysyä sekin, ovatko energiajuomat vain helppo ja hyvä vihollinen, joiden demonisointi vapauttaa oman jääkaapin kriittisestä tarkastelusta?  On hyvä muistaa, että harva meistä saa liikaa sokeria pelkästään energiajuomia juomalla. Esimerkiksi tavallisista virvoitusjuomista, sokeroiduista muroista ja epäterveellisestä ruokavaliosta sokeria saadaan usein huomattavasti enemmän. Energiajuomat ovat toki turha lisä. Kohtuus kaikessa -ajattelulla ja terveellä maalaisjärjellä pärjää tässäkin asiassa pitkälle.

Lähteet ja lisätietoja:

THL

Vanhempainliitto.fi

Evira.fi

Juttu pdf:nä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *