Pääkirjoitus: Armoa ja kauhukuvia

Home / Uusin Lehti / Pääkirjoitus: Armoa ja kauhukuvia

Armoa ja kauhukuvia

Yritin saada teiniäni innostumaan vanhasta kunnon festarikeikasta, mutta hän ei parhaastakaan laatuaikapromostani huolimatta korvaansa lotkauttanut, tai siis kuulokkeitaan raottanut. Sen sijaan hän iloitsi aidosti erään arvostamansa tubetähden juttelemisesta hänelle Discord-sovelluksessa.

Päihdepäivillä esitetyn nuorisotrendit 2017 listauksen kärkipäässä olivat WhatsApp, Youtube, Netflix, Spotify, fitness, Instagram, Snappchat ja vlogit. Alkoholi oli vasta sijalla 12 ja muut päihteet pitkän listan aivan häntäpäässä luomuruuan ja luonnonsuojelun jälkeen. Toki uusia haasteitakin ajassamme on. Sähkötupakkaseminaarin ja nuuskan suosion kasvu -luennon jälkeen, (menemättä edes bitcoin-valuuttaan ja Tor-verkkoon), oli trenditilasto kuitenkin lohdullinen muistutus siitä, että nuoremme ovat onneksi fiksuja. Maailma on auki Sipulikanavia ja Silkkiteitä (anonyymeja kauppaväyliä netissä) myöden ilman uuden alkoholilain läpimenoakin, eli oleellisempaa on keskittyä kysynnän rajoittamiseen.

Maailma on auki Sipulikanavia ja Silkkiteitä myöden ilman uuden alkoholilain läpimenoakin. Saatavuuden sijaan oleellisempaa on keskittyä kysynnän rajoittamiseen tarjoamalla nuorille välineitä harkittujen valintojen tueksi.

Vanhempien on hyvä pitää korvat höröllä, mutta muistaen, että varmin tapa tehdä nuoresta päihteidenkäyttäjä, on kodella häntä sellaisena. Huoli on luonnollista, mutta mörköjä ei kannata nähdä kaikkialla. Nykyisessä ohjelmoidussa yhteiskunnassamme, jossa elinympäristömme on läpikotaisin digitalisoitunut, tarvitsemme uudenlaista osaamista ja ymmärrystä. Erilaiset yhteisöpalvelut ja verkkopeliyhteisöt ovat nuorillemme luonnollisia kasvuympäristöjä ja vanhemmille uudenlaisia kasvatusympäristöjä.

Tässä numerossa on muun muassa lohdullinen artikkeli verkkopelien hyvistä puolista, joita ei ruutuaikaa huolestuneena valvova vanhempi tule ehkä ajatelleeksi. Pelaaminen on parhaimmillaan sosiaalista kanssakäymistä rikastuttavaa ja luovuuteen kannustavaa kulttuuria. Pelit kehittävät visuaalista hahmottamiskykyä, strategista ajattelua ja monia kognitiivisia taitoja. Moninpelaaminen kehittää kuin huomaamatta myös monia nykytyöelämän taitoja. Kykyä toimia ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, sekä kehittää toimintamalleja ja ratkaisuja yllättävään tilanteeseen hyvin nopeasti. Eikä verkkopelaaminen onnistu kännissä. Mahtavaa. Huono omatunto lapsen koneelle päästämisestä helpottuu ainakin hetkeksi lukemalla artikkelin Verkkopelien piilevä potentiaali.

Moniin nuorten suosimiin harrastukseen eivät sovi päihteet. Kuten esimerkiksi verkkopelaamisen lisäksi keppihevoshuumaan, kuntoilubuumiin ja vloggaukseen.

Myös tutkija Mikko Salasuo lohduttaa meitä humalahakuisen kulttuurinmuutoksen mahdollisuudesta. Moniin nuorten tänä päivänä suosimiin harrastukseen ei sovi päihteet. Kuten esimerkiksi verkkopelaamisen lisäksi keppihevoshuumaan, kuntoilubuumiin ja vloggaukseen. Salasuo uskoo, että kun riittävän moni sukupolvi käyttää päihteitä vähemmän, alkaa se vähitellen vaikuttaa myös niihin täysi-ikäisiksi tuleviin, jotka yleensä kokevat kännäämisen normaaliksi riitiksi aikuisuuteen. Tätä prosessia tukevat Salasuon mielestä myös muut samansuuntaiset ilmiöt yhteiskunnassa. Alkoholin suhteen työelämässä on täysi nollatoleranssi, röökaaminen on nykyään enää pelkästään noloa. Terveydestä huolehditaan ja sitä mitataan ihan eri tavalla kuin vuosikymmen sitten. ”Päihteiden paikka ei näytä vahvistuvan, vaan päinvastoin vähenevän”, lohduttaa Salasuo haastattelussaan Ehkäisevän päihdetyön pioneeri.

Nämä positiivisia tulevaisuuskuvia haastaa uusi alkoholilaki, mikä ei Salasuon mukaan sisällä hyviä argumentteja. Viinien saaminen juustojen viereen punavuorelaiseen lähikauppaan ei hänestä ole sellainen. ”Tämä on meidän päihdepolitiikan härskein ja väliinpitämättömin temppu sitten 2004 verouudistuksen. Nyt paine ei tule EU:sta eikä ulkopuolelta, vaan sitä ajaa bisnes.” Salasuon mukaan terveysvaikutukset tulevat olemaan dramaattiset. Ongelmaksi ja isoimpien kustannusten aiheuttajiksi ei nouse suurkuluttajien ryhmä, vaan se enemmistö, joka juo nyt jo liikaa. Salasuo puhuu miten holhouspuheet ovat nyrjähtäneet sosiaalisessa mediassa ja miten tämä ajatusharha on markkinakoneiston taitavasti luoma. Hänestä tämä on hyvinvointivaltion näkökulmasta epäeettistä ja kestämätöntä, tai toisin sanoen: julmaa.

Eurooppalaisesta päihdekulttuurista kokemuksiaan kirjoittaa Helvetistä taivaaseen -kolumnistimme Sami Pääkkönen. Salasuo huomauttaa osuvasti, että eurooppalaisen juomatapojen perään on suomalaisen turha haikailla, sillä Suomessa on ollut jo pitkään tämä eurooppalaiseksi mielletty juomatapa, ja sen päälle vielä humalajuominen.

Ehkäisevän päihdetyön rooli korostuu siis entisestään, vaikka nuoremme ovatkin upeasti kääntäneet päihdetilastokäyrät laskuun. Siksi me tarvitsemme apuanne, että pystymme yhä mahdollistamaan kouluille maksutonta päihdekasvatusta. Myös kiekkolegenda Teemu Selänne lähti mukaan antamaan arvokkaan tukensa toiminnallemme, ja täten erityisen ylpeinä esittelemme teille tämän vuoden kolmannen numeromme.

Kiitos lukijamme, että olemme saaneet toteuttaa tätä työtä nyt vuoden ajan, tavoittaen noin 10 000 nuorta vuodessa. Yritysten rooli perinteisellä kolmannen sektorin kentällä on haastava, mutta olemme hitaasti, mutta varmasti vakiinnuttamassa paikkaamme muuttuvan monimuotoisen ehkäisevän kentän yhtenä luotettavana palveluntarjoana. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastuttaa oppimista tarjoten vaihtelua oppilaille ja apua opettajille. Uuden laaja-alaisen opetussuunnitelman ja sote-uudistuksen myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat ja yritysten rooli ehkäisevän työn kentällä kasvaa. Koulukierroskalenteri on buukattu täyteen koko syyslukukaudelle, joten tarve koulujen ulkopuoliselle päihdekasvatukselle on todellinen.

Muutetaan humalahakuinen päihdekulttuurimme yhdessä!

Mirkka Torikka

mirkka@freestylelehti.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *