Vinkkejä vanhemmille päihdekeskusteluun

Vinkkejä vanhemmille päihdekeskusteluun

Arkisto
Hyvä koti ei automaattisesti suojele lasta päihdekokeiluilta. Päihteet ovat aivan tavallisten lasten ja nuorten – yhä nuorempien ja nuorempien – keino paeta arkea ja hakea elämyksiä. Etenkin alkoholi on olennainen osa monen nuoren vapaa-aikaa.   Nuoret kokevat juomisen intensiivisenä ja palkitsevana yhdessäolona, mikä motivoi juomista. Elämäntapaliiton tutkimuksen mukaan nuoret juovat, koska humalassa on hauskaa tai he ajattelevat sen olevan hauskaa. Nuoret ymmärtävät humalan muodostaman poikkeustilan riskialttiiksi, mutta monille humalan koetut edut ovat kuitenkin mahdollisia haittoja selvästi suuremmat, joten he ottavat riskin mielellään. Juomiseen liittyvät ongelmat ovat nuorille kuin työtapaturmia, joita voi aina sattua kun hauskaa pidetään. Tämän vuoksi tuloksellinen ehkäisevä päihdetyö tuskin onnistuu pelkällä terveyshaittoihin perustuvalla valistuksella. Riskit ovat kyllä nuorilla tiedossa, mutta ne ovat toissijaisia. Koska nuoret juovat omaehtoisesti, heidän juomiseensa voidaan myös parhaiten vaikuttaa omaehtoisuuden tietä. Nuoret tulisi…
Read More
Säröjä vaikka väkisin

Säröjä vaikka väkisin

Arkisto
Teksti: Juha Riihimäki & Kuvat: Juha Laitalainen / Valokuvamaailma   Toni Wirtanen on luonut Apulantaa yli 25 vuotta. Hän saa yhä edelleen niistä viidestä viimeisestä minuutista ennen jokaista keikkaa kiksit, joita mistään muualta ei saa. Sydäntä lämmittää myös palaute, jota ei uran alkutaipaleella vielä tullut. Nyt tulee postia, jossa orkesteria ja erityisesti Wirtasen lyriikoita kiittävät traumaattisista tilanteista ja mielenterveysongelmista selvinneet. "Silloin tietää, ettei työmme ole turhaa", Wirtanen sanoo. Vaikka Wirtanen elää nyt yhtä oman elämänsä valoisinta vaihetta, traumat ovat hänellekin tuttuja, ja joidenkin kanssa hän sanoo tekevänsä edelleen töitä. Hän uskoo, että pelkässä valossa ei voi pysyä pitkään – elämään kuuluvat säröt ja niiden paljastamat varjot. Missä merkeissä vuosi 2017 on alkanut? Ankarat treenit on tietenkin menossa ja kappaleita muokataan uuteen malliin. Jäähallikeikoilla (Apulanta esiintyi 20. ja 21. tammikuuta Helsingin jäähallissa)…
Read More
Pienten onnistumisten kautta suureen voittoon

Pienten onnistumisten kautta suureen voittoon

Arkisto
Vuoden vaihtuessa sosiaalinen media täyttyi perinteiseen tapaan lupauksista ja asioista, joita ihmiset haluavat tehdä tulevan, vielä tässä vaiheessa neitseellisesti toivoa täynnä olevan vuoden aikana. ”Nyt aion tehdä totaalisen elämäntaparemontin!”, ”menen ja aloitan espanjan opiskelun!”, ”tupakointi loppuu tähän pisteeseen!”, ”seuraavan vuoden aikana minua ei nähdä baareissa, koska pidän tipattoman.” Samaa olen itsekin tehnyt. Suurin paheeni on nuuskaaminen, joka alkoi intissä vuonna 1992. Lopettamispäätöksiä olen tehnyt lukuisia. Niin uuden vuoden kynnyksellä kuin keskellä kesääkin. ”Tää loppui nyt tähän!” ja nuuskat ovat vaihtaneet omistajia useammin kuin minulla on sormia. Uuden aloittamisen huumassa tehdyt lupaukset ovat useimmiten suureellisia, elämää omalla tavallaan radikaalistikin muuttavia asioita, joihin henkilö joutuu sitoutumaan päästäkseen tavoitteeseensa. Koemme, että uuden vuoden aloittaminen on samalla myös kaiken aloittamista puhtaalta pöydältä. Uusi vuosi on tabula rasa, tyhjä taulu, jolle hahmotellaan se omassa päässä…
Read More
Vailla kotia, vailla lepoa

Vailla kotia, vailla lepoa

Arkisto
Joka päivä tuhannet ihmiset Suomessa miettivät, missä viettävät tulevan yön. Jesse on ollut yksi heistä jo kahden vuoden ajan. Asunnottomuuden uhka vaanii Suomessa erityisesti nuoria, pienituloisia, miehiä sekä maahanmuuttajia. Teksti ja kuva Laura Sarpola Helsinki on hautautunut korkeiden lumikinosten alle ja mereltä puhaltaa hyytävä tammikuun tuuli. On vielä pimeää, kun Yökeskus Kalkkers sulkee ovensa. 23-vuotias Jesse vetää mustan takin hartioilleen ja lähtee katselemaan heräilevää kaupunkia. Hän ei ole nukkunut lainkaan, sillä Kalkkersissa ei ole sänkyjä tai patjoja. Yötä on valvottu suuren pöydän ääressä. Uupuneimmat ovat torkahtaneet istuma-asentoon. Kun kello lyö kahdeksan, Jesse palaa Vaasankadulle. Kalkkersin tiloissa päivisin toimivasta Vepasta, vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksesta saa aamukahvia, ruokaa ja vettä. Päivällä Jesse viettää aikaa kavereidensa kanssa. Iltaa kohden hän alkaa pohtia, missä viettäisi seuraavan yönsä. ”Täällä on kuitenkin helpompaa olla asunnottomana kuin…
Read More
Kuinka bisnesmiehestä kasvoi yhteiskunnallinen yrittäjä?

Kuinka bisnesmiehestä kasvoi yhteiskunnallinen yrittäjä?

Arkisto
Suuri yleisö muistaa Jaakko Rytsölän vuosituhannen vaihteen nuorena IT-miljonäärinä ja keltaisen Lamborghinin omistajana. IT-kuplan puhkeaminen avasi Jaakon eteen pitkän ja kasvattavan tien, joka muutti miehen elämän. Tänä päivänä hän pyörittää yritystä, joka tekee päihdekasvatustyötä. Mitä tapahtui? Tämä on Jaakon tarina. Teksti ja kuvat Mirva Mäki-Petäjä ”Ole onnellinen ja auta muita”, on Dalai Lama sanonut. Tuota ohjetta olen jo pitkään pyrkinyt noudattamaan elämässäni, sanoo Jaakko Rytsölä, 43. Freestyle-lehden omistaja ja -päihdekasvatuskampanjan alullepanija tuli vuosituhannen vaihteessa tunnetuksi IT-miljonäärinä ja juppikulttuurin symbolina. Nuori mies, joka uhkui itseluottamusta, oli onnistunut rakentamaan yhdessä veljensä Antin kanssa uskomattoman menestystarinan. Miehet olivat olleet yrittäjiä jo teini-iässä. Yhdessä he iskivät etujoukoissa internetin orastavaan aikakauteen, josta suuri yleisö ei vielä ymmärtänyt juuri mitään. Nykyinen Elisan omistama Saunalahden serveri on perua veljesten perustamasta DLC-yhtiöstä vuodelta 1995. Yritys kasvoi fuusioiden myötä…
Read More
SANNI – rohkeasti ripotellen

SANNI – rohkeasti ripotellen

Arkisto
Mirkka Torikka, Kuvat Warner Music Finland Yksi Suomen suosituimmista naisartististeista, 23-vuotias Sanni Kurkisuo julkaisi lokakuussa kolmannen platinaa myyneen albuminsa. Eikä kolmattakaan levyä kohdattu kohutta, kiitos muun muassa kirosanan. Tällä omaa nimeään kantavalla levyllään laulaja on entistä rohkeampi ja avoimempi. Valtaosa Sannin kappaleista käsittelee ihmissuhteita varsin suorasukaisesti – myös epäsovinnaisista näkökulmista. Jonkun mielestä se on henkisen ja fyysisen väkivallan sallimista, jopa uhriutumista ja esineellistämistä, mutta jonkun mielestä vapauttavaa. Sannin sanoituksista löytyy helposti motiivia mielensäpahoittajille, mutta lyriikat tarjoavat myös inhimillistä samaistumispintaa. Vaikka Sannin sanoituksissa käyttäydytään ehkä tyhmästi, kukaan ei ajattele hänen olevan tyhmä. Kukapa ei haluaisi samaistua tähän? Sanni antaa luvan olla joskus ihan rikki ja jotain muuta kuin siisti ja itsenäinen vahva nainen – vaikka vain lelu tai vahinko. Alaikäisten kohdalla tällainen peilipinta on tarpeeton ja täten ongelmallisempi. Sanoituksista noussut kritiikki…
Read More
Kuriton sukupolvi

Kuriton sukupolvi

Arkisto
Juha Riihimäki Kuvitus Hanna Välitalo Koulut ovat kriisissä. Oppilaita ei saa kuriin ja kaikkialla vallitsee kaaos. Lokakuussa lahtelainen naisopettaja menetti hermonsa totaalisesti ja päätyi YouTube-hitiksi. Työpaikoillakin nuoret vain laiskottelevat ja pilaavat edellisten sukupolvien perinnön. Kuinka pahoja he oikeastaan ovat? Joukko nälkäisiä kuudesluokkalaisia pulisee koulun käytävällä ja muodostaa parijonoa. Ruokalaan saa mennä vain asiallisesti, hyvässä ja suorassa linjassa. Sijainen tarkastaa, että luokka on tyhjä ja kaikki oppilaat siistissä rivissä. Kaikki on valmista. Vaan ei olekaan. Vanhempi naisopettaja pysäyttää luokan heti alkuunsa ja kysyy sijaiselta, oliko kaikkien oppilaiden varpaat viivoilla. Anteeksi, mutta millä viivoilla? Elämme historiassa ensimmäisen kerran aikaa, jolloin uudella polvella on aidosti jotain opetettavaa edelliselle. "Lattialaattojen saumojen muodostamilla viivoilla. Jono saa lähteä ruokalaan vasta sitten, kun oppilaiden varpaat ovat oman laatan saumaviivalla", vastaa opettaja sijaiselle. Allekirjoittanut myöntää olleensa tuo anarkistinen…
Read More
Ikuinen kuuma peruna

Ikuinen kuuma peruna

Arkisto
Jussi Riihimäki, Kuva Lehtikuva Huumekeskustelu Suomessa on usein poteroihin jämähtänyttä tunnepitoista ja joustamatonta huutelua. Vaatii rohkeutta tuoda esiin uusia näkökulmia. Huumebisnekseen liittyy monia mielikuvia ja stereotypioita. Useimmat niistä ovat televisiosarjojen ja elokuvien muodostamia: rikkaus, leveä elämäntyyli, jännitys, väkivalta ja aikainen kuolema. Sosiologi Jussi Perälä tutki 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Helsingin huumepiirejä väitöskirjaansa varten. Gradunsa hän teki huumeiden käyttäjistä, väitöksen tutkimuskohteena olivat myyjät. Monet yllä kuvatuista käsityksistä – joita myös hänellä oli – karisivat vuosien matkalla. Opintojensa alkuvaiheessa Perälä suhtautui laittomiin päihteisiin varsin kielteisesti. Tietämättömän ihmisen paheksunta ja kauhistelu väistyi kuitenkin analyyttisen tutkimusotteen myötä. Perälä alkoi nähdä nyansseja. "Kauppiaat ja käyttäjät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eivät mitään yhtä suurta massaa. Huumemaailma sisältää paljon erilaisia toimijoita erilaisin motiivein. Tällainen muuttumaton kenttä se on ollut jo kauan. Vaikka puhumme huumeista, kyse on usein lääkkeiden…
Read More
Energiajuoma – huonon maineensa veroinen hyvä vihollinen

Energiajuoma – huonon maineensa veroinen hyvä vihollinen

Arkisto
Mirkka Torikka, Kuvitus Hanna Välitalo Energiajuomien kulutus kasvaa jatkuvasti huolestuttaen vanhempia sekä kasvatusalan ammattilaisia. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme tehokkaasti markkinoidut sokerisekoitukset eivät ole nuorille harmittomia virkistäjiä. Oireista yleisimpiä ovat yliaktiivisuus, keskittymiskyvyttömyys ja univaikeudet. Energiajuomien on myös katsottu voivat toimia porttina humalahakuiseen käyttäytymiseen. 1900-luvun lopulla Euroopan markkinoille ilmaantui energiajuomien nimellä markkinoituja virvoitusjuomia. Suomessa energiajuomat sallittiin vuonna 1998. Koostumukseltaan ne muistuttavat tavallisia virvoitusjuomia: ne ovat sokeroitua ja värjättyä vettä. Lisäksi näihin juomiin on lisätty kofeiinia, guaranaa, aminohappo tauriinia sekä joitakin vitamiineja. Energiaa juomissa ei nimestä huolimatta ole sen enempää kuin muissakaan virvoitusjuomissa, vaan juomien "energian" voidaan ajatella tulevan edellä mainituista piristävistä aineyhdisteistä. ”Mun kavereiden keskuudessa energiajuomat ovat tärkeitä. Ne pitää sitä kaljana. Ne on niin aikuisia kun ne juo paljon energiajuomaa. Kaverit sanoo, että joo, mennään juomaan energiajuomaa. Sitten ne juo kymmenen tölkkiä.” Sitaatit…
Read More
Aivosumun armoilla

Aivosumun armoilla

Arkisto
Mirkka Torikka, Kuvat Pasi Hakala Suomeen tilattiin vuonna 2009 Pandemrix-rokote poikkeuksellisen rajua sikainfluenssaa vastaan. Kiireellä tilatun rokotteen otti noin puolet suomalaisista. Rokote oli tehokas, mutta sen aiheuttama immuunivaste hyökkäsi myös ihmisen omien solujen kimppuun yksilöillä, joilla oli geneettinen alttius sairastua unisairaus narkolepsiaan. Mirka Sulkunen oli yksi heistä. Keväällä 2009 uutisoitiin maailmalla riehuvasta rajusta sikainfluenssasta. Mediakohu ruokki paniikkia uutisoimalla terveidenkin ihmisten kuolemista. Kyseessä oli aivan uudenlainen tauti, johon ihmisillä ei ollut vastustuskykyä. Pandemian pelossa valittiin rokote, jota saatiin riittävästi ja tarpeeksi nopeasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilasi Suomeen koko väestölle 37 miljoonaa maksaneen Pandemrix-rokotteen, jonka otti noin puolet suomalaisista. Syksyllä 2009 alkanut rokotuskampanja estikin THL:n mukaan noin 80 000 sikainfluenssatartuntaa sekä noin 50 sikainfluenssasta johtuvaa kuolemantapausta. Tästä rokotteesta on mieliimme jäänyt kuitenkin ihan jokin muu kuin onnistunut influenssan torjunta. Mirkalta on…
Read More