Humans of Suomi Finland – SELVIYTYJÄT

Humans of Suomi Finland – SELVIYTYJÄT

Uusin Lehti
Humans of Suomi Finland – SELVIYTYJÄT   [caption id="attachment_644" align="alignleft" width="412"] Kuva: Julius Konttinen[/caption] Kolmas Nainen -yhtyeen kappaleella Kovalla kädellä yhtyeen nokkamies Pauli Hanhiniemi laulaa siitä, kuinka elämä vetää maton jalkojen alta. ”Mahahaavat, infarktit, tulipalot, konkurssit, erot, linnatuomiot kuuluu ohjelmaan, kun meitä lähtökuoppaan saatetaan…” Inhorealistista, mutta totta. 

Tällaiset vastoinkäymiset, jollaisia jokainen meistä kohtaa vuorollaan, ovat niitä puunoksia, jotka lävähtävät suoraan päin kasvoja täysin yllättäen tuottaen kipua ja lamaannuttaen meidät hetkeksi. Jotkut meistä lamaantuvat läpsäyksestä kokonaan, toiset taas pudistelevat päätään ja jatkavat kulkuaan, vaikka kipu polttaa edelleen kasvoja. Selviytyjät-projekti sai alkunsa innostuksestani Humans of New York -sivustoa kohtaan. Minusta on mielenkiintoista katsoa kuvia täysin ventovieraista ihmisistä ja lukea heidän kertomia kommentteja elämistään, kohtaamistaan vastoinkäymisistä ja onnistumisista. 

Sivuston innoittamana mietin ensin kirjaa, jonka myötä olisimme jalkautuneet Helsingin kaduille kuvaamaan ja haastattelemaan yhteiskunnasta…
Read More

TEEMU POTAPOFF: SINÄ VOIT MUUTTAA MAAILMAA

Uusin Lehti
Sinä voit muuttaa maailmaa Jos voisit muuttaa maailmassa jotain, mitä se olisi? Millaisiin epäkohtiin haluaisit muutoksen? Yksi varmasti haluaisi poistaa nälänhädän, toinen rukoilee maailmanrauhaa, kolmas etsii sukupuolten, rotujen tai seksuaalisesti eri tavalla suuntautuvien välistä tasa-arvoa. Ja kaikkea näiden väliltä. Näihin haluihin vaikuttaa kaikki elämässämme kokemamme, mutta tärkein vaikutin on oma halumme rakentaa parempaa maailmaa.

Mutta tärkein kysymys on, voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa. Näinä päälle huutamisen aikoina on vaikea saada ääntään kuuluviin, oli asian pointti kuinka painava tai perusteltu tahansa. Paljon on puhuttu keskustelun polarisoitumisesta, mutta kukaan ei tunnu löytävän siihen ratkaisua, sillä kaikki pitävät kiinni omista mielipiteistään kuin hukkuva oljenkorresta. Kuinka monta kertaa olet nähnyt nettikeskustelun, jossa eri mieltä olevat osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen? Samaa mieltä olevat kertovat muille samaa mieltä oleville olevansa samaa mieltä. Auta armias, jos olet eri mieltä,…
Read More
Anna minun rakastaa – sallimmeko vammaisille seksuaalioikeudet?

Anna minun rakastaa – sallimmeko vammaisille seksuaalioikeudet?

Uusin Lehti
Anna minun rakastaa! Sallimmeko vammaisille samat seksuaalioikeudet kuin valtaväestölle? Kenen tehtävä on päättää, millainen seksi heille kuuluu tai ei kuulu? Outi Suoranta  Näitä ingressin kysymyksiä ei edes pitäisi esittää, sillä kehitysvammaisella on samanlaiset seksuaaliset tarpeet ja yhtäläiset oikeudet kuin vammattomillakin. Kehitysvammaiset lapset käyvät läpi samat fyysiset seksuaalisen kehityksen vaiheet kuin muutkin lapset. Eikä vamman tarvitse olla kehitysvamma. Se voi olla myös jälki vakavasta liikenneonnettomuudesta, jossa hyvin aktiivista seksuaalielämää viettänyt halvaantuu. Tarvitseeko tuolloin seksuaalisuuden hiipua pois? Sanayhdistelmä vammaiset ja seksi ei kuulu peruspuheenaiheisiin, koska seksuaalisuus itsessään on intiimi, hyvin henkilökohtainen asia. Sellainen josta puhuminen aiheuttaa hämmennystä, vaikka Kaalimadon radiomainokset saattavatkin lasta päiväkotiin. Mainosten vähäpukeiset naiset tai boksereita mainostava miesjumala on jokapäiväistä bussipysäkeillä seisoville. Tabusta näkyväksi ja todeksi Valtaväestön seksuaalisuus muuttuu koko ajan näkyvämmäksi, mutta vammaisten osalta kiinnostusta seksiin ja seksuaalisuuteen piilotellaan: ”eihän niillä nyt…
Read More
SISU NOT SILENCE

SISU NOT SILENCE

Uusin Lehti
SISUN SINFONIAA [caption id="attachment_593" align="alignleft" width="391"] Onnellisuuden psykologiaa tutkinut Emilia Lahti kuvattuna jäänmurtaja Sisun kannella Helsingissä. OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA [/caption] Juha Riihimäki Emilia Lahti on käynyt läpi elämässään kokonaisen vastoinkäymisten kirjon. Silti – tai juuri siksi – hänestä tuli uraa uurtava sisututkija. Oletko käynyt jo juoksemassa? Tällaista tulee harvoin kysyttyä akateemiselta tutkijalta, ainakaan ihan ensimmäiseksi. Mutta sisututkija Emilia Lahdelta on pakko. Hän nimittäin aikoo juosta loppuvuodesta Uuden-Seelannin halki – kyllä, noin 2400 kilometrin matkan! Aikaa juoksuprojektiin menee 50 päivää, eli toisin sanoen Lahti juoksee yhden ultramaratonin päivässä. Taustalla ei ole pelkkä omien rajojen ylittäminen. Hän haluaa juoksemalla kasvattaa tietoisuutta lähisuhdeväkivaltaa vastaan, monet kokevat parisuhteessa väkivaltaista rajojen ylittämistä. Kampanjan nimi on Sisu Not Silence. – Aamupäivä meni tutkimuspaperin kimpussa, sitä piti korjailla. Mutta olen menossa treenaamaan heti tämän haastattelun jälkeen. Juoksutapahtuman järjestäminen on niin…
Read More
Pääkirjoitus: Katajainen kansa taipuu muttei taitu

Pääkirjoitus: Katajainen kansa taipuu muttei taitu

Uusin Lehti
Katajainen kansa taipuu muttei taitu SUOMI 100-juhlavuoden huipennuksessa halusimme nostaa esiin positiivisia teemoja. Sisu on suomalaiseen luonteenlujuuteen liitetty periksiantamattomuuden brändi, joka on nyt inspiroinut jopa tieteelliseen tutkimukseen saakka. Onnellisuuden psykologiaa tutkinut Emilia Lahti haluaa, että suomalaisessa kulttuurissa häpeästä, kyräilystä ja toisten nolaamisesta päästäisiin eroon – epäonnistumisen pitää olla sallittua kaikille (Sisun sinfoniaa s.16). Lahti tuntee hyvin tutkimusaiheensa, koska on itse selvinnyt väkivaltaisesta suhteesta. Hänen luomansa SISU NOT SILENCE -kampanjan tavoite on luoda maailma, jossa oman tarinan kertomiseen vaikkapa kansantaudistamme masennuksesta ei tarvittaisi niin paljon sisua. Suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin liitetty luonteenpiirre sisu alkaa siellä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuvat. Lahden väitöskirjatutkimus tarkastelee sitä ilmiötä, jonka seurauksena kurottaudutaan yli resurssien. Masennus ei automaattisesti johdu sisun puutteesta, vaan päinvastoin se voi olla seurausta armottomasta sisukkuudesta. Äärimmäisyyksien mies Arman Alizad myös kertoo miten hänen kokemuksensa…
Read More
Arman Alizad: ”Maailmani ei ole enää mustavalkoinen”

Arman Alizad: ”Maailmani ei ole enää mustavalkoinen”

Uusin Lehti
Arman Alizad: ”Maailmani ei ole enää mustavalkoinen” [caption id="attachment_573" align="alignleft" width="376"] OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA / MIRVA KAKKO[/caption] Teemu Potapoff Moninkertainen Kultainen Venla -voittaja Arman Alizad on kiistatta yksi Suomen suosituimmista julkisuuden vaikuttajista. Kill Arman, Arman ja viimeinen ristiretki, Arman Pohjantähden alla… Kyseiset huippusuositut ohjelmat ovat vain pintaraapaisu miehen cv:stä. Armanin toimittamat ja juontamat ohjelmat koskettavat ihmisiä kautta linjan katsojien sosiaaliseen statukseen katsomatta.  Freestyle-lehti tavoitti kiireisen miehen, joka valmistautui uuden sarjansa, Arman ja Suomen rikosmysteerit ensi-iltaan. Pohjantähden alla -sarjan kolmas kausi alkaa keväällä 2018, jonka myötä Arman haluaa tehdä näkyväksi asioita itsestäänselvyyksien takana. Tällä kolmannella kaudella keskitymme raskaan arjen raatajiin. Menemme askeleen lähemmäs päähenkilöä arjen sankarit -teemalla tutustuen ammatteihin, jotka ovat yhteiskuntamme tukipilareita. Haluan kauden myötä tuoda esille ihmisiä, jotka tekevät työtä sellaisten asioiden parissa, joita me muut käytämme päivittäin, mutta…
Read More
POSITIIVISUUDESTAAN PALKITTU ANNI HAUTALA

POSITIIVISUUDESTAAN PALKITTU ANNI HAUTALA

Uusin Lehti
AIDOSTI POSIN KAUTTA  Anni Hautala on harjannut hampaansa työpaikallaan 11 vuotta Mirkka Torikka Kuvat Pasi Hakala Anni Hautala saapuu haastatteluun suoraan työstään radio Suomipopin Aamulypsystä. Hän pahoittelee olevansa myöhässä, koska kierroksellaan kohdalle osuneet pysäköinninvalvojat olivat tunnistaneet hänet ja jääneet kehumaan radio-ohjelmaa. Tällaiset satunnaiset kohtaamiset palkitsevat haastavan työajan pyörteissä. Kello on vähän yli kymmenen ja ennen Hesaria heränneellä Annilla on jo lounasaika. Juontajan tunnetuksi tehnyttä suosittua aamushow´ta on tehty jo 11 vuotta, mutta aamuherätyksiin ei kuulemma kuitenkaan totu koskaan. ”Aikaisiin aamuihin kyllä sopeutuu, mutta luonnollista rutiinia niistä ei ole muodostunut. Nukun aivan liian vähän, vaikka yritän osata rauhoittua sänkyyn iltaisin jo yhdeksältä. Useimmiten kello on kuitenkin jo lähempänä yhtätoista ennen kun olen unessa. Vapaapäivinä todellakin nukun pitkään, enkä herää tottumuksesta viideltä, kuten jotkut kollegat.” Anni uskoo, ettei aikaisessa työrytmissä selviäminen ole…
Read More
TEEMU POTAPOFF KOLUMNI: Maailma ei ole sinulle mitään velkaa

TEEMU POTAPOFF KOLUMNI: Maailma ei ole sinulle mitään velkaa

Uusin Lehti
Teemu Potapoff: Maailma ei ole sinulle mitään velkaa [caption id="attachment_326" align="alignleft" width="372"] Vapauden ja vastuun sanomaa saarnaava Teemu ”Pastori” Potapoff kirjoittaa vakkarikolumnistina Freestyle-lehdessä. "Olen toiminut reilut 20 vuotta portsarina ravintoloiden ovilla, mutta päivätyöni ja sydämeni palo on journalistiikan sekä median parissa. Koulutukseltani olen kahta vaille teologian maisteri. Minulle ei mikään aihe ole liian pyhää käsiteltäväksi. Toivottavasti olet mukana matkassa!"[/caption] Tässä lehdessä on kamppailu-urheilija Makwan Amirkhanin haastattelu. Haastattelun aikana Makwan puhui siitä, kuinka Suomessa asiat tarjotaan ihmisille kuin Manulle illallinen. Kaikki tulee hopeatarjottimella, eikä kenenkään tarvitse nähdä mitään vaivaa asioiden eteen. Mies kertoi esimerkin tuntemastaan aikuisesta työkykyisestä miehestä, joka asuu äitinsä kellarissa ja pelaa päivät pitkät WoW:ia juoden tölkkikaupalla energiajuomia, koska valtion tarjoama helppo raha. Eikä Makwanin kertomus ole ainoa laatuaan, vaan samankaltaisia tarinoita on Suomi täynnä. Miehen mielestä valtion liki…
Read More
Mikko Salasuo – ehkäisevän päihdetyön pioneeri

Mikko Salasuo – ehkäisevän päihdetyön pioneeri

Uusin Lehti
Ehkäisevän päihdetyön pioneeri Juha Riihimäki Tutkija Mikko Salasuo vietti 90-lukunsa Helsingin yössä ja näki, mitä nuoriso vapaa-ajallaan teki. Se oli jotain, mitä ei pitänyt olla olemassakaan. Salasuo kertoo tarinansa ja sen, mikä on Suomen julmin päihdepoliittinen päätös. "Miksi ihmeessä tutkia jotain tuollaista aihetta, mikä ei näy edes väestökyselyissä?" Tämän kysymyksen tutkija Mikko Salasuo kuuli muutamaltakin tilastotieteilijältä, kun hän suunnitteli väitöskirjaansa huumeiden viihdekäytön ilmenemisestä Suomessa. Silloin elettiin vuosituhannen vaihdetta. Kannabiksen käyttö kyllä tiedettiin, mutta ei kai täällä nyt muita aineita käytetä, eikä ainakaan viihdemielessä. Väitöskirja Huumeet ajankuvana: Huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa ilmestyi 2004. Noihin aikoihin 2000-luvun alussa uudet väestötutkimukset paljastivat sen minkä Salasuo oli tiennyt jo kauan. Aihe oli relevantti ja siitä piti uskaltaa puhua. Salasuon päätyminen aiheen pariin ja näkökulman löytäminen olivat monen asian summa. "Yksi syy oli varmaan se, että…
Read More
VERKKOPELIEN PIILEVÄ POTENTIAALI

VERKKOPELIEN PIILEVÄ POTENTIAALI

Uusin Lehti
VERKKOPELIEN PIILEVÄ POTENTIAALI Music Against Drugs ry käynnisti innovatiivisen konseptin verkkopelaamisesta kiinnostuneille nuorille Kahden tunnin ruutuaika kuuluu historiaan. Sosiaalinen media ja pelit ovat nykynuorille keskeisiä toiminta- ja kasvuympäristöjä, jotka tarjoavat uusia työvälineitä nuorisotyön monimuotoisille kentille. Mirkka Torikka 10-19-vuotiaista lapsista ja nuorista yli puolet pelaa digitaalisia pelejä päivittäin. Vanhemmat suhtautuvat peleihin helposti potentiaalisina ongelmina peläten sosiaalisia ja fyysisiä haittoja, kuten eristäytymistä, väsymystä ja unettomuutta. Toki liiallisella ruutuajalla on yhteys vuorokausirytmin häiriintymiseen, ylipainoon, verenpaineeseen sekä tuki- ja liikuntaelin oireisiin, mutta pelaamisella on myös lukuisia hyviä puolia, joita huolestunut vanhempi ei ehkä heti tule ajatelleeksi. Nykyisessä ohjelmoidussa yhteiskunnassamme, jossa elinympäristömme on läpikotaisin digitalisoitunut, tarvitsemme uudenlaista osaamista ja ymmärrystä. Erilaiset yhteisöpalvelut ja verkkopeliyhteisöt ovat nuorillemme luonnollisia kasvuympäristöjä ja vanhemmille uudenlaisia kasvatusympäristöjä. Myös nuorisotyötä on tehtävä siellä missä nuoret ovat – netissä. Verkkopelikenttä on nuorille…
Read More