KOULUKIERROKSET

Home / KOULUKIERROKSET

 

Ilmaista päihdekasvatusta kouluille

Freestyle -päihdekasvatuskampanja on valtakunnallinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä kampanja, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua päihteistä, kasvattaa globaalia ymmärrystä päihdeilmiöstä ja edistää terveellisiä elintapoja. Päihdekasvatuksemme on monipuolisen tiedon ja eri näkökulmien esittämistä, joka mahdollistaa päihdekysymysten kriittisen pohdinnan sekä niiden pohjalta tehdyt tietoiset valinnat. Freestyle on yksityinen sitoutumaton yritys, jonka koulutetut päihdealan ammattilaiset kiertävät valtakunnallisesti kouluilla ilmaiseksi, omavaraisen rahoituksen turvin.

Kouluvierailut rahoitetaan kampanjan omalla Freestyle-lehdellä. Freestyle-lehti on sitoutumaton hyvinvoinnin ja elämänsuojelun lifestyle-lehti, joka käsittelee raikkaasti ajankohtaisia ilmiöitä, ja klassikkoaiheita uusista näkökulmista. Lehti haastaa pohtimaan asioita kriittisesti ja eettisesti tarjoten tarinoita vakavista teemoista viihteeseen.

1v. SYNTTÄRIT SYKSYLLÄ!
KIITOS TUESTANNE LUKIJAT! KOULUKIERROKSIA ON TAKANA NYT VUOSI!!!
Freestyle-kampajan päihdeohjaajat ovat kiertäneet kouluilla nyt vuoden ajan tarjoten maksutonta päihdekasvatusta kouluille ja tavoittaen noin 10 000 nuorta vuodessa. Opettajat ottavat mielellään apua vastaan ja yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastuttaa oppimista. Uuden laaja-alaisen opetussuunnitelman ja sote-uudistuksen myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat. Tulevaisuudessa yritysten rooli ehkäisevän työn kentällä tulee kasvamaan entisestään. Koulukierroskalenteri on buukattu täyteen koko syyslukukaudelle, joten tarve koulujen ulkopuoliselle päihdekasvatukselle on todellinen. Seuraavat vapaat ajat ovat tammikuussa 2018! Ilmoita koulusi jonoon mirkka@freestylelehti.fi 

Miksi meitä tarvitaan?

Päihteiden käyttö on viime vuosina vähentynyt, osittain juuri sen tärkeän työn ansiosta, jota nuorten parissa on jo tehty. Jotta suunta pysyisi oikeana, on välttämätöntä jatkaa. Suomessa päihdekasvatukselle ei ole kouluissa varsinaisesti omaa osuutta ja sitä toteutetaankin muiden aineiden ohessa mahdollisuuksien mukaan. Uuden laaja-alaisen opetussuunnitelman myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat ja koulujen ulkopuolisten toimijoiden osuus korostuu entisestään oppilaitoisten toimintakulttuurissa. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastuttaa oppimista ja sen tarpeellisuus on huomioitu uudessa opetussuunnitelmassa.

Koulun ulkopuoliselle päihdekasvatukselle on kokemuksemme ja tutkimuksemme mukaan kova kysyntäja todellinen tarve. Se koetaan tehokkaaksi muun muassa siksi, koska oppilaiden on helpompi avautua päihdeasioista ulkopuoliselle kuin omalle tutulle opettajalle.

 

Inhimillinen investointi!

Alkoholista, huumeista ja tupakasta aiheutuu vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset yhteiskunnalle. Vaikka meidän nuoremme voivat pääsääntöisesti paremmin, on olemassa myös se pieni porukka joka voi koko ajan huonommin. Jos ongelmiin reagoidaan vasta, kun ne koskevat enemmistöä, ollaan pulassa. 1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nyt ollaan valitettavasti toistamassa samoja virheitä.

Ehkäisevän päihdetyön perusteleminen on haastavaa, koska resursseja tarvitaan, mutta työn tuloksena ei tule heti selviä euroja. Emme myöskään pysty tilastoimaan, kuinka monta ei toivottua tilannetta olemme pystyneet estämään. Tuloksena onkin ollut talouden näkökulmasta ”vain” menojen kasvun hillintä. Tällainen säästäminen tulee kuitenkin kalliiksi. Korjaavan työn tarpeen kasvua voidaan hillitä vain panostamalla ehkäisevään työhön. Tulee ymmärtää, että ehkäisevä työ on aina investointi. Onnistuessaan se palautuu takaisin euroina ja inhimillisenä hyvänä, kuten opiskelu- ja työkykynä. Suomessa päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen, eli varsinaista omaa osuutta sillä ei ole. Uusi ehkäisevän päihdetyön laki velvoittaa kuntia entistä enemmän kiinnittämään huomiota ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. Onnistunut päihdehaittojen vähentäminen on rehellisen päihdekasvatuksen, humaanin kohtaavan ja korjaavan työn sekä kohtuullisen sääntelyn kompromissi.

 

Mitä me teemme?

Emme saarnaa, vaan juttelemme rennosti lähtien liikkeelle nuorten omista kokemuksista. Pienryhmät mahdollistavat vuorovaikutteisen keskustelun paremmin kuin koulujen isot juhlasalit. Siksi haluamme skipata mikrofonit ja ottaa oppilaat vastaan intensiivisesti luokissa. Tunneillamme (45min/luokka) kumotaan yleisimpiä päihdemyyttejä. Päihteisiin kun liittyy paljon vääriä uskomuksia, ylistystarinoita niiden hienoudesta, joita nuoret tulevat kuulemaan. Mietimme yhdessä miksi näihin tarinoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Harjoittelemme myös etukäteen, mitä tehdä siinä tilanteessa, kun kaverit tarjoavat tai houkuttelevat sauhuille tai ryyppyreissulle.

Jokainen tunti räätälöidään vastaamaan kunkin paikkakunnan yksilöllistä tarvetta. Koulu voi esittää etukäteen toiveita mihin keskustelussa keskitytään; tupakkaan, nuuskaan, kiusaamiseen, kannabikseen, muihin huumeisiin vai alkoholiin. Ajankohtaiset asiat ovat hyvin erilaisia riippuen luokka-asteesta ja koulun sijannista.

Tavoitteenamme on herättää keskustelua päihdeasioista, saada nuoret ottamaan niihin kantaa ja oivaltamaan itse. Päihdekasvatuksemme on monipuolisen tiedon ja eri näkökulmien esittämistä, joka mahdollistaa päihdekysymysten kriittisen pohdinnan sekä niiden pohjalta tehdyt tietoiset valinnat. Menetelmämme kannattaa vuorovaikutteisia työtapoja ja humaaneja asenteita.

Vanhemmuuden sekä vanhempien ja lasten välisen kommunikaation tukeminen on yksi tärkeä ehkäisevän päihdetyön työmuoto. Järjestämme asiakaslähtöisesti myös vanhempainiltoja sekä koulutuksia esimerkiksi nuorisoalan opiskelijoille ja opettajille. Koulutukset räätälöidään tapauskohtaisesti vastaamaan tilaajan tarpeita.

 

Laatukriteerit korkealla

Ehkäisevää päihdetyötä on tutkittu paljon, ja sille on asetettu Suomessa selkeitä laatukriteereitä. Tärkeimpiä piirteitä ovat luotettavan ja uskottavan tiedon lisäksi vuorovaikutuksellisuus ja nuoren oman ajattelun herättely. Parhaat oivallukset, oppimiskokemukset ja kyseenalaistukset syntyvät oman toiminnan ja oman ajattelun kautta.

Nykyaikainen päihdekasvatus on parhaimmillaan päihteettömien elämäntaitojen vahvistamista. Kun takavuosien pelottelutaktiikasta tajuttiin luopua, mentiin vauhdilla toiseen ääripäähän eli neutraaliin tiedonjakoon. Nyt ollaan ymmärretty, että parasta ehkäisevää päihdetyötä on pyrkiä varustamaan nuoret päihteiden haitoilta suojaavilta elämäntaidoilla.

Eettinen ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä terveellisiä elämäntapoja, päihdeilmiön globaalia ymmärrystä ja kriittistä tarkastelua. Sen tulee olla vuorovaikutteista, kiihkotonta, osallistavaa ja omaan ajatteluun kannustavaa. Se puhuu myös käyttäjien humaanin kohtelun puolesta sekä huolehtii siitä, ettei heitä leimata. Päihteistä annetun tiedon on oltava tosiasioihin perustuvaa ja asiallisesti esitettyä – sen tulee kunnioittaa vastaanottajan älyä ja itsemääräämisoikeutta, eikä sen tule manipuloida.

Koulutettu päihdetyöhön erikoistunut ammattitaitoinen henkilökuntamme ei pelottele, liioittele eikä myöskään vähättele. Henkilökunnallamme on vaitiolovelvollisuus.

 

TERVEISIÄ KENTÄLTÄ!

Olen Petri Tyynelä , 41, Freestyle-kampanjan päihdeohjaaja. Työkokemukseen kuuluu 10 vuotta huumekuntoutustyötä ja toiset 10 vuotta lastensuojelutyötä. Olen työskennellyt erilaisissa laitoksissa, kuten koulukodeissa pääosin päihdetyöntekijän ja sosiaaliohjaajan nimikkeillä. 1,5 vuotta olin töissä myös kriminaalihuollossa. Koulutukseltani olen nuoriso-ohjaaja ja 2014 valmistuin lisäksi Ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. Ehkäisevällä puolella päihdetyötä olen tehnyt viisi vuotta.

Kokemusta on siis kertynyt päihdetyön ehkäisevältä ja korjaavalta puolelta, ja tositarinoita riittää näin ollen jaettavaksi ja nuorten kanssa yhdessä pohdittavaksi. Ihan helpolla ei myöskään haastavampienkaan ryhmien kanssa luu mene enää kurkkuun, eikä ihan vähästä hätkähdä. Silti tämä työ opettaa uutta koko ajan jokaisen kohtaamisen myötä.

En pidä ulkoa luentoa, vaan pyrin osallistavaan keskusteluun nuorten kanssa. Ryhmä itse tuottaa hyvin pitkälle käsiteltävän materiaalin, joskin opettajat voivat vinkata etukäteen ajankohtaisista aiheista, joista räätälöidään kullekin koululle sopivat teemat. Yleisimmin kouluilla puhututtavat tupakka, nuuska, kannabis ja alkoholi.

Ehkäisevässä työssä on siirrytty takavuosien pelottelutaktiikasta toiseen ääripäähän eli neutraaliin tiedonjakoon. Nyt ollaan ymmärretty, että parasta ehkäisevää päihdetyötä on pyrkiä varustamaan nuoret päihteiden haitoilta suojaavilta elämäntaidoilla. Vuosien jälkeen oppilaat tuskin muistavat enää heille kerrottuja nippelitietoja huumeista. Sen sijaan todennäköisemmin he muistavat, että koululla kävi se ”hyvä tyyppi” puhumassa ja se oli päihteitä vastaan. Tämä positiivinen muistijälki jo saattaa riittää valjastamaan nuoret tekemään terveellisiä valintoja elämässä. Nuoria ei kuitenkaan tule lähteä mielistelemään. Päihdeohjaajan on osattava olla aikuinen, eikä yrittää pyrkiä liikaa nuorten kotikentälle. Luottamus on ansaittava 45 minuutin tunnilla nopeasti. Puhunkin nuorille aina hyvin suoraan ja rehellisesti. En demonisoi huumeita vain pelotellakseni, enkä myöskään kasvata hyväksymään humalahakuista kulttuuriamme. Alkoholi aiheuttaa valtaosan päihdehaitoistamme ja on monellakin mittarilla vaarallisempaa kuin miedot huumeet. Miedot huumausaineet on pystyttävä erittelemään kovista ehkäisevässä työssä, vaikkei lainsäädäntömme niin juuri teekään. Uskottavuus syntyy totuudesta, liioittelematta ja vähättelemättä.

Tunnin sisältö (45min) on suunniteltu 5.-9.luokkalaisille. Oppilaat osallistuvat luokittain. Yhdessä päivässä pystymme ottamaan vastaan kuusi luokkaa. Koulu itse valitsee parhaaksi katsomansa kohderyhmän sovitun aikataulun puitteissa. Voimme viipyä tarvittaessa useampia päiviä, että valittu kohderyhmä ehditään käydä läpi kokonaan. Tarvitsemme luokkatilan tai vastaavan rauhallisen paikan jonka voimme ottaa vierailumme ajaksi käyttöömme. Vierailumme eivät vaadi kouluilta muuta toimenpiteitä kuin luokkakohtaisen aikataulun laadinnan.

Tavataan tien päällä!

Petri Tyynelä

pete@freestylelehti.fi

 

———-

Hei, olen Antti Remahl, 30-vuotias sosionomi Turusta. Opinnot aloitin 2009, mistä lähtien olen tehnyt sijaisuuksia eri lastenkodeissa Varsinais-Suomen alueella. Olen ollut yksityisellä sekä kunnallisella puolella. Kun valmistuin sosionomiksi 2015, niin paikkani Kaarinan perhetukikeskuksessa vakinaistettiin.

Päihdekasvatus kouluissa on todella mukavaa vaihtelua arkiseksi muuttuneeseen omaa työhöni. Tykkään maaseutumatkailusta, joka tulee kaupan päällisenä. Nautin luokan edessä olemisesta ja uusien ihmisten kohtaamisesta. Erityisesti nautin 8.-9. -luokkalaisten kanssa käydyistä keskusteluista. Heillä on yleensä jo jonkinlaista kosketuspintaa aiheeseen ja paljon fiksuja ajatuksia.

 

 

Lataa kouluvierailusopimus tästä »