MISSIO

Home / MISSIO

Miksi?

Todellinen tarve. Koulun ulkopuoliselle päihdekasvatukselle on kova kysyntä ja se koetaan kouluilla tutkimuksen ja kokemuksen mukaan tärkeäksi. Ehkäisevän päihdetyön voimavarat ovat alimitoitetut ja koulujen resursseja leikataan. Oppilaiden on kokemuksen mukaan helpompi avautua päihdeasioista ulkopuoliselle kuin omalle tutulle opettajalle.

Yhteiskunnallinen tilanne. Vaikka meidän nuoremme voivat pääsääntöisesti paremmin, on olemassa myös se pieni porukka joka voi koko ajan huonommin. Jos ongelmiin ei reagoida ennen kun ne koskevat enemmistöä, ollaan pulassa. 1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nyt ollaan valitettavasti toistamassa samoja virheitä.

Kulttuurinmuutostaistelu. Vinoutunut kulttuurimme katsoo nuorten alkoholinkäyttöä läpi sormien. Alkoholinkäyttö mielletään normaaliksi osaksi nuoruutta. Alkoholin merkittävä asema yhteiskunnassa ja varsinkin nuorten ajanvietossa tulisi kyseenalaistaa voimakkaammin, jotta huumeidenkäytön kyseenalaistaminen ei näyttäisi nuorista tekopyhältä.

Tavoitteena on jakaa luotettavaa ja uskottavaa tietoa päihdeasioista, herättää niihin liittyvää keskustelua ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Päihdekasvatuksemme on monipuolisen tiedon ja eri näkökulmien esittämistä, joka mahdollistaa päihdekysymysten kriittisen pohdinnan ja tietoiset valinnat.

Taantuma saa ihmiset tinkimään ”turhasta”. Valitettavasti usein karsintalistalle ensimmäisinä päätyvät hyväntekeväisyyskohteet, joihin ei ole pakko satsata. Meille Te Tukijamme olette kuitenkin elinehto. Me emme voi valita, koska koko työmme on teidän varasamme. Kiitos siis kaikille Teille, jotka näinä tiukkoinakin aikoina haluatte satsata nuoriimme ja heidän tulevaisuuteensa.

Miten?

Päihdekasvatusmenetelmämme kannattaa kriittistä ajattelua, eettistä ja humaania asenteita. Emme pelottele, liioittele, emmekä myöskään vähättele. Oleellista on vuorovaikutus, intensiivisyys ja kiihkottomuus. Realistinen, neutraali eri näkökulmia esiin nostava huumetieto ja tiedonkäsittelyntaidot ovat olennaisia mielipiteiden ja valintojen rakentumisessa.

Päihdekasvatuksessamme kumotaan yleisimpiä päihdemyyttejä ja opitaan oman oivalluksen kautta. Emme luennoi päihteiden lääketieteellistä koostumuksista, emmekä muutenkaan ”saarnaa”, vaan tunneillamme jutellaan rennosti nuorten omien kysymysten ja ajatusten pohjalta. Asiallinen tieto vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta ehkäisevän työn kentässä se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Emme tarjoa valmiita vastauksia, vaan haastamme miettimään, kysymään ja kyseenalaistamaan asioita.

Tuloksellinen päihdekasvatus lähtee pienistä asioista. On tärkeämpää, että nuorille jää mieleen edes yksi ymmärretty asia kuin valtava tietotulvakaaos. Vuosien jälkeen nuoret eivät välttämättä muista nippelitietoja, mutta he ehkä muistavat sen, että heille päihteidenvastaisesti puhunut kaveri oli hyvä tyyppi. Jo se voi riittää oikeiden valintojen tekemiseen.

Koska päihdeongelmien ehkäisy on tärkeä asia, esitetään päihteetkin yleensä virheellisesti tärkeinä. Päihteistä informoijan paras asenne onkin, että hänelle itselleen päihteet eivät ole merkityksellisiä – sen paremmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mielessä. Neutraali asenne antaa siis myönteisen samaistumiskohteen nuorille kuulijoille.

Luennoitsijaa koululla sitoo moraalinen vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus ei saa olla este yhteistyölle tai aiheuttaa puuttumisen laiminlyöntiä. Lastensuojelulaki oikeuttaa kaikki kansalaiset puuttumaan alaikäisen päihteiden käyttöön.

Freestyle on ehkäisevän päihdetyön toimija, jonka piiriin kuuluu alkoholi, tupakka, nuuska, päihtymystarkoitukseen käytettävät lääkkeet ja huumausaineet. Myös muuntohuumeet, vaikkakaan ne eivät aina automaattisesti kuulu vallitsevan huumausainelainsäädännön piiriin, ennen kun ne erikseen luokitellaan huumausaineiksi. (Käytämme muuntohuumee-termiä sen neutraaliuden vuoksi. Seksi, -muoti- tai design-huume antaa liian positiivisen ja hohdokkaan kuvan muuntohuumeista.)

Laatukriteerit

Ehkäisevää päihdetyötä on tutkittu paljon, ja sille on asetettu Suomessa selkeitä laatukriteereitä. Tärkeimpiä piirteitä ovat luotettavan ja uskottavan tiedon lisäksi vuorovaikutuksellisuus ja nuoren oman ajattelun herättely. Parhaat oivallukset, oppimiskokemukset ja kyseenalaistukset syntyvät oman toiminnan ja oman ajattelun kautta.

2010-luvun päihdekasvatus on parhaimmillaan eettistä, ja se puhuu käyttäjien humaanin kohtelun puolesta sekä huolehtii siitä, ettei heitä leimata. Eettinen ehkäisevä päihdetyö on myös rehellistä ja uskottavaa. Se ei voi jättää huomiotta sitä faktaa, etteivät huumeet ole vain yksi möykky, vaan huumetietoa jaettaessa on perusteltua puhua eri aineista toisistaan erillään. Kannabikseen liittyvään keskusteluun on syytä kehittää omia menetelmiään erillään muista huumausaineista. Huumeiden niputtaminen ja yleistykset vievät uskottavuutta ehkäisevältä työltä.

Eettinen päihdekasvatus ei myöskään pelottele. Epäuskottavat tarinat vievät pohjan koko ehkäisevältä työltä. Päihteistä annetun tiedon on oltava tosiasioihin perustuvaa sekä tasapuolisesti ja asiallisesti esitettyä – sen tulee kunnioittaa vastaanottajan älyä ja itsemääräämisoikeutta, eikä sen tule manipuloida.

Tavoitteenamme on herättää nuorissa kriittistä ajattelua ja laajempaa ymmärrystä huumetalouden koko ketjusta. Nuorille on kerrottava huumeista myös globaalina ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, jolloin huumekaupan kytkennät maailmanlaajuiseen rikollisuuteen ja eriarvoisuuteen tulevat esille.

Eettinen päihdekasvatus ansaitsee yhteiskunnallisen luottamuksen kuvaamalla toimintansa lähtökohdat avoimesti. Usein kysytään omistajatietoja ja henkilökunnan koulutusta. Näihin kannattaa varautua vastaamaan. Käytössämme on koulutettu päihdetyöhön erikoistunut henkilökunta.

Päihdepolitiikka

Kannatamme mahdollisimman vastuullista päihdepolitiikkaa, jonka keinoin voidaan edistää terveitä elintapoja, lisätä elämänhallintaa ja ehkäistä päihderiippuvuuden syntymistä sekä vähentää päihteiden käyttöä että käytöstä aiheutuvia haittoja. Päihteiden käyttöä, saatavuutta ja mainostamista koskevat rajoitukset ovat perusteltuja lastensuojelutoimenpiteitä, kun niillä voidaan vähentää päihdehaittojen syntyä.

Kannatamme haittojen minimointipolitiikkaa eli ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmia sekä terveysneuvontatyötä.

Tämän hetkisen kokonaiskielto-päihdepolitiikkamme haaste on oikeusjärjestelmän resurssien kohdentuminen käyttäjiin, siinä missä sen tulisi keskittyä huumemarkkinoiden ylempiin portaisiin. Käyttäjien kynnys hakeutua avun piiriin on myös valitettavan korkea, koska samalla he joutuvat tekemisiin poliisin kanssa.

Kannatamme huumeiden käyttäjien humaania ja oikeudenmukaista kohtelua oikeusjärjestelmässä sekä hoitoonohjauksen tehokkaampaa käyttöä huumeriippuvaisille rangaistuksen sijaan. Lähtökohtaisesti riippuvuudesta ei tulisi rangaista, eikä käytön seuraamusten tule olla syrjäytymistä lisääviä. Käytöstä kiinnijääminen ei saa johtaa ihmisen leimautumiseen tai syrjäytymiseen tavalla, joka vaikuttaa olennaisesti henkilön tulevaisuuteen.

Kannatamme matalakynnyksen palveluiden tuottamista ja kehittämistä, joissa voi asioida anonyymisti ja ilman rikolliseksi leimautumisen tai kiinnijäämisen pelkoa. Kannabiksen käyttäjille kannatetaan myös omia matalankynnyksen palvelumuotoja, joista voi saada tukea lopettamiseen tai vähentämiseen.

Ristiriitaiset tutkimustulokset kannabiksesta eivät helpota muodostamaan mielipidettä siitä, millainen juridinen asema kannabiksella tulisi olla, jotta yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat jäisivät minimiin. Toiselle kannabis on harmiton nautintoaine, ja toisilla taas sen käyttö johtaa selviin terveyshaittoihin, etenkin muun päihteidenkäytön ohella. Vapaa saatavuus lisännee käyttöä ja näin ollen päihdehaittoja, mutta kannabiksen juridinen asema ei kuitenkaan saisi hankaloittaa käyttäjien hoitoon hakeutumista.