Pääkirjoitus: Katajainen kansa taipuu muttei taitu

Home / Uusin Lehti / Pääkirjoitus: Katajainen kansa taipuu muttei taitu

Katajainen kansa taipuu muttei taitu

SUOMI 100-juhlavuoden huipennuksessa halusimme nostaa esiin positiivisia teemoja. Sisu on suomalaiseen luonteenlujuuteen liitetty periksiantamattomuuden brändi, joka on nyt inspiroinut jopa tieteelliseen tutkimukseen saakka. Onnellisuuden psykologiaa tutkinut Emilia Lahti haluaa, että suomalaisessa kulttuurissa häpeästä, kyräilystä ja toisten nolaamisesta päästäisiin eroon – epäonnistumisen pitää olla sallittua kaikille (Sisun sinfoniaa s.16). Lahti tuntee hyvin tutkimusaiheensa, koska on itse selvinnyt väkivaltaisesta suhteesta. Hänen luomansa SISU NOT SILENCE -kampanjan tavoite on luoda maailma, jossa oman tarinan kertomiseen vaikkapa kansantaudistamme masennuksesta ei tarvittaisi niin paljon sisua. Suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin liitetty luonteenpiirre sisu alkaa siellä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuvat. Lahden väitöskirjatutkimus tarkastelee sitä ilmiötä, jonka seurauksena kurottaudutaan yli resurssien. Masennus ei automaattisesti johdu sisun puutteesta, vaan päinvastoin se voi olla seurausta armottomasta sisukkuudesta.

Äärimmäisyyksien mies Arman Alizad myös kertoo miten hänen kokemuksensa ovat häntä muuttaneet. Hän ei ota kierroksia enää juurikaan mistään, vaan menee mieluummin positiivisuuden kautta. Armanin haastatellut kolumnistimme Teemu Potapoff kertoo tässä lehdessä lisäksi tuoreesta kirjaprojektistaan. Mukana ovat muun muassa syöpätaistelun läpikäynyt mies, työpaikallaan raiskatuksi joutunut nainen, päihdekurimuksen selättänyt mies ja lapsena hyväksikäytetty nainen. Vaikka tarinat ovat tummanpuhuvia, kaiken kantava voima on toivo. Selviytyjät-kirjaprojekti syntyi tarjoamaan vertaistuen lisäksi perspektiiviä. ”Kirja antaa matti ja maija meikäläisille mahdollisuuden peilata omaa elämäänsä ja ehkä tätä kautta avata heidän silmiään. Saada ihmiset huomaamaan, että jokaisen ulkokuoren takana voi olla rankkakin tarina, jota joku elää joka päivä lopun elämäänsä”, kertoo Potapoff.

Kansikuvatyttömme, Suomipopin Aamulypsyn juontaja ja tv-stara Anni Hautala valittiin äänivyöryllä vuoden positiivisimmaksi helsinkiläiseksi. Kiireistään huolimatta hän ehti kertomaan lehdellemme aikaisin alkavasta arjestaan ja ajatuksistaan. Annin tarttuva nauru herättää kuulijat joka arkipäivä jo kukonlaulun aikaan. Juontajan tunnetuksi tehnyttä suosittua aamushow´ta on tehty jo 11 vuotta. Suomalaisuutta kuvastanee rehelliset reaktiot juroudesta rehevään, suoraan ja ronskiinkin huumoriin, joista viimeksi mainittua Anni hyvin edustaa. Hän vakuuttaa, että tekonaurulla ja tekopirteydellä ei pitkälle pötkitä. Itsensä on laitettava likoon, vaikka joskus vanhempainillassa korvia vähän punottaisikin.

Tätä kirjoittaessa on lokakuu ja olen pakannut syyslomareissulle tuliaisia Suomesta ulkomailla asuvaa ystävää varten. Tunnen ylpeyttä latoessani Suomi 100 -mustikkasuklaata, juhlavuoden design -koristeltua ksylitolipussia ja salmiakkia matkalaukkuun. Mietin, pitäisikö ne antaa hänelle vielä ihan vyölaukussa. Meitä suomalaisia pidetään usein huumorintajuttomina juroina, mutta kyllä me osaamme myös nauraa itsellemme, (mustan huumorin ja brittikomedioiden lisäksi). Nuorisotrendit tuntuvat suosivan kansakuntamme klassisia stereotypioita – joko kunnianosoituksena, tai sitten vain osana omaleimaista huumoriamme. Ainakin oman teinini elinpiirissä pidetään nyt tennissukkia sandaaleissa. Ainakin toivon, että se on itseironiaa.

Olkaamme siis ylpeitä omituisesta, kovaa vauhtia kansainvälistyvästä katajaisesta kansastamme. Pidetään huolta toisistamme ja siniristilippu korkealla. Kiitos lukijamme tuestanne yhteiskunnalliselle yrittämisellemme. Uuden laaja-alaisen opetussuunnitelman ja sote-uudistuksen myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat. Tulevaisuudessa ulkopuolisten toimijoiden osuus korostuu oppilaitosten toimintakulttuurissa entisestään, ja näin ollen myös yritysten rooli ehkäisevän työn kentällä kasvaa. Toivottavasti pysyt matkassamme, ja autat mahdollistamaan työmme nuorten parissa ensi vuonnakin.

Oikein hyvää isoa itsenäisyyspäivää, selvää Joulua ja sisua Uuteen Vuoteen 2018!

Mirkka Torikka, päätoimittaja

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *