KAIKKIHAN SITÄ TEKEVÄT

Home / Uusin Lehti / KAIKKIHAN SITÄ TEKEVÄT

Tupakkansa tumpanneet nuoret ovat siirtyneet käyttämään siististi pusseihin pakattua nuuskaa. Makuja on lukemattomia erilaisia ja esikuvia riittää poptähdistä urheilusankareihin. Mitä ilmiöstä pitäisi ajatella?

Vaaleanpunaisten rasioiden, erilaisten makujen ja aromien kautta haetaan käyttäjiksi tyttöjä ja naisia. KUVA LEHTIKUVA

Jos pystyit elämään koko vuoden 2018 törmäämättä uutisiin tai lehtijuttuihin nuorison nuuskan käytöstä, niin onnittelut. Elät terveellisesti ja kuplasi on ehyt – ja vähän irti tästä ajasta.

Nuuska nimittäin oli, ja on edelleen, kaikkien huulilla. Vai pitäisikö sanoa huulen alla? Tupakointi nuorison parissa on kyllä vähentynyt koko 2000-luvun alusta, sekä edelleen 2015–2017. Sama laskeva trendi on nähtävissä myös läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tästä voi vetää päätelmän, että nykynuoret polttavat vähemmän myös vähemmän tulevaisuudessa, siis vähemmän kuin aikuisväestö nyt. Se sopii, sillä tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Ikävä kyllä nuuskan käytöstä on tullut niin suosittua, että tuo tavoite ei välttämättä toteudu. Tilanteeseen haetaan ratkaisua. EHYT ry aloitti viime vuoden helmikuussa nikotiinihankkeen. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää nuorten nuuskaamista.

Trendikästä?

Nuuskasta on ehdottomasti tullut trendikästä määrätyissä piireissä. Tätä mieltä on EHYT ry:n Nuoret-osaston päällikkö Ilmo Jokinen. ”Nuuskaa myydään paljon, ja nuorten parissa käyttö on kasvanut jo jonkin aikaa. Yksi syy tähän on varmasti se, että julkisuuden ihmiset käyttävät nuuskaa avoimemmin ja se näkyy mediassa.”

On vaikea sanoa, mistä kulloisetkin trendit lähtevät liikkeelle. Näkyvyyttä ei kuitenkaan voi kieltää, vaikka jotkut julkkikset vielä himmailevatkin. Alkutalvesta toimittaja ja kirjailija Laura Friman kirjoitti sosiaalisessa mediassa haastatelleensa kuluneen vuoden aikana useampiakin eturivin naisartisteja. Yhteistä heille oli, että keskustelun aikana lähes kaikki olivat sujauttanut nuuskapussin huulensa alle, mutta kieltänyt kirjoittamasta siitä mitään.

Tyttöjen nuuskan käyttö on paljon harvinaisempaa kuin pojilla, mutta sekin on yleistynyt 2000-luvun puolivälistä. 16-vuotiaista pojista viisi prosenttia käyttää nuuskaa päivittäin, ja 18-vuotiaista pojista seitsemän prosenttia. Siitä huolimatta, että nuuskan tuottaminen ja myynti on Suomessa kiellettyä.

Jokinen kertoo, että Facebookissa toimii lukuisia avoimia nuuskan välittämiseen keskittyviä ryhmiä.

Se on monille hyvä bisnes. Samoin YouTubesta löytyy aikuisten alaikäisille tekemiä nuuskavideoita. Sellaisen pointtia on vaikea ymmärtää.”

Myös Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan nuuskan välittäminen on tuottoisaa toimintaa. Sitä hankitaan internetin välityksellä ja laivamatkalta palaavalta kaverilta.

Nuuska ennen ja nyt

Suomeen nuuska tulee pääasiassa Ruotsista, jolla on erivapaus sen valmistukseen ja myyntiin. Ruotsi on luvannut, että se pyrkii valvomaan sitä, ettei nuuska leviä pitkin Eurooppaa. ”Myynti ei kuitenkaan näytä rajoittuvan omaan maahan, eikä tuo valvominen ole kovin uskottavaa. Ruotsin rajoilla on isoja nuuskakauppoja turisteja varten.”

Monelle tulee nuuskasta mieleen klassinen Ettan. Musta puru, jota survottiin katkaistuun lääkeruiskuun ja ammuttiin huulen alle. Sitä ei Jokisen mukaan enää juurikaan käytetä. ”Nykyinen nuuska on erilaista kuin ennen. Yksi tärkeä asia on se, että uusi nuuska sisältää enemmän nikotiinia kuin ennen.”

Vanhan ajan pelotteluvalistus siitä, että nuuska poraa reiän huulen alle ja että siinä on lasimurskaa, ei enää ole relevanttia. Uutta nuuskaa brändätään tarkasti ja markkinoidaan vahvasti. Se ei enää ole suttuista, pahanhajuista, hampaat ja ikenet värjäävää mönjää, vaan kivasti esimerkiksi kuusenkerkälle tuoksuvaa. Tämä huolestuttaa Jokista. ”Erilaisten makujen ja aromien kautta haetaan käyttäjiksi tyttöjä ja naisia. Se on todella potentiaalinen kohderyhmä Suomessa. Norjassa jo joka neljäs nuori nainen käyttää nuuskaa.”

 Tupakka vastaan nuuska

Tupakka ja nuuska ovat ihan eri juttuja, korostaa Jokinen. Hän ei usko portti-ajatteluun. Nuuskaa käyttävä nuori ei välttämättä ala tupakoida myöhemmin. Tupakointiin yhdistyy usein sosiaalisuus, kun lähdetään yhdessä tauolle. Toisia voi viehättää jo pelkkä savun tuoksu. Nuuskassa koukuttaa nikotiini –  ja se on vahvempaa kuin tupakassa.

Ruotsista tulevan nuuskan nikotiinipitoisuus on vahvuudeltaan noin 8 mg/g – 45 mg/g. Eräs suomalaisten nuorten suosima nuuskalaatu sisältää nikotiinia 22 milligrammaa. ”Vielä ei edes tarkalleen tiedetä, mitä siitä seuraa, jos nuori käyttää kauan erittäin vahvaa nikotiinituotetta. Ja tietysti jokainen voi miettiä, haluaako itselleen nikotiiniriippuvuuden vai ei”, Jokinen sanoo.

Jokinen ihmettelee sitä, että päihteiden kanssa aina päädytään vertailemaan, mikä on pahempi kuin joku toinen. Kumpi on pahempi: kannabis vai viina? Tupakka vai nuuska? ”On hassu ajatus yrittää valita jollain perusteella vähiten haitallinen. Miksi haitallisista aineista olisi pakko valita mitään?”

EHYT ry:n nikotiinihanke yrittää vaikuttaa nuoriin sosiaalisen markkinoinnin keinoin. Tarkoitus on hyödyntää kaupallisen markkinoinnin keinoja ja pyrkiä muuttamaan yksittäisten nuorten käytöstä. Sen jälkeen muutosta olisi pidettävä vielä yllä. Ennen markkinointia on kohderyhmästä muodostettava mahdollisimman syvällinen kuva. Jokinen näkee, että nuoret ovat kirjava ryhmä. Osa haluaa tehdä eri asioita, haitallisia ja suorastaan vaarallisia.

Nuoret voivat ajatella, että nimenomaan nuoruudessa pitää kokeilla kaikkea. Lisäksi ihmisen arvot voivat tuossa iässä olla joskus ristiriitaisiakin. Eli esimerkiksi aktiivisesta urheilun ja liikunnan harrastamisesta huolimatta käytetään nuuskaa.”

Tieteen näkökulmasta nuuska ei paranna urheilusuoritusta, vaan huonontaa sitä. Nuuska nostaa sykettä ja hidastaa palautumista. Silti nuoret näkevät joidenkin alojensa parhaiden nuuskaavan – ja esikuvat vaikuttavat tunnetasolla enemmän kuin faktat.

Tilannetta ei helpota Jokisen mielestä sekään, että urheilijoiden ja julkkisten lisäksi nuuska on uinut myös rap-musiikkiin – trendiä nostetaan lyriikoiden avulla. Jokinen toivookin, että vanhemmat ottaisivat kantansa nuuskan suhteen. Vaikka trendit aina tulevat ja menevät, tilanne on nyt tämä.

Mikä tahansa riippuvuus nuorella on paha asia. Varsinkin kun kyse on vahvasta aineesta, jonka vaikutuksista ei ole tarkkoja tutkimustuloksia. Aikuinen voi olla liian hidas, eikä osaa päättää, hyväksyykö lapsensa nuuskan käytön vai ei. Nyt se päätös olisi hyvä tehdä.”

 

Juha Riihimäki, KUVAT Lehtikuva

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *