Blind Channel kutsuu kiusatut omiensa joukkoon: ”Älä muuta itseäsi muiden vuoksi”

Jos Blind Channelin solistit Niko Moilanen ja Joel Hokka saisivat sanoa yhden asian jokaiselle koulukiusatulle lapselle ja nuorelle, kannustaisivat he heitä olemaan omia itsejään. Se on tie omien unelmien saavuttamiseen.
Lukuaika: 5 min

Oulusalon yläaste 2000-luvun puolessa välissä. Pitkähiuksinen ja bändipaitaan pukeutunut Joel Hokka nostetaan koulun käytävällä olevaan naulakkoon ison kiusaajajoukon nauraessa vierellä. Kiusaaminen satuttaa nuorta rokkarin alkua, mutta hän ei halua antaa muille lisää aseita, vaan nielee kyyneleet esittäen vahvaa. Kukaan ei saa nähdä sitä, kuinka teot satuttavat, eikä hän halua kertoa kokemuksistaan opettajille. Viidentoista kilometrin päässä, Oulun keskustan kupeessa olevassa Pohjankartanon koulussa, vuotta nuorempi, kirkkaanpunaiseksi hiuksensa värjännyt Niko saa kuulla nälvimistä ja haukkumista ulkonäöstään, persoonallisesta tyylistään ja siitä, kuinka hän tekee musiikkia. Sanat viiltävät syvältä, mutta Niko painaa mielipahan taka-alalle ja jatkaa haaveiluaan maailmantähdeksi tulemisesta. Kaksi nuorta, persoonallista miehen alkua elämänsä alussa tietämättä sitä, kuinka tulevat jatkossa käyttämään kokemuksiaan polttoaineena omien unelmiensa saavuttamiseen. 

”Nuorena sitä on niin paljon herkempi ihmisenä, että ottaa kaiken negatiivisen henkilökohtaisesti ja ajattelee minussa itsessään olevan jotain vikaa. Nyt, kun olemme vanhempia ja menestyneitä, niin ymmärtää, kuinka se omalaatuisuus ja oman tien kulkeminen onkin ollut reitti tähän pisteeseen”, Niko sanoo. 

Erilaisuus on vienyt miehet esiintymään yli 200 miljoonan katsojan eteen Euroviisuissa, eli käytännössä joka kolmas eurooppalainen tietää, keitä ovat Niko Moilanen ja Joel Hokka, ja mikä bändi on Blind Channel. Koulukiusaaminen ei ole vieras asia myöskään muille bändin jäsenille. Nikon ja Joelin mukaan niin Joonas Porko, Tommi Lalli, Olli Matela kuin Aleksi Kaunisvesi ovat kaikki joutuneet koulussa muiden silmätikuiksi oman persoonansa vuoksi. 

”On mielenkiintoista, kuinka jokaista yhtyeen jäsentä on koulukiusattu juuri sen vuoksi, että on ollut pitkää tukkaa, bändipaitaa eikä olla kuuluttu joukkoon. Kun ihminen on stand out, niin tulee heti sanomista”, Niko pohtii. 

”Itse uskon kateudella olevan jotain tekemistä asian kanssa. Se on sitä kaikessa yksinkertaisuudessaan.  Jos jollakin on joku visio ja oma juttu, niin he, joilla ei ole omia unelmia, alkavat kiusaamaan muita kateudesta”, Joel muistuttaa. 

Se on tyhmä juttu, kuinka ne ylistävät ja positiiviset kommentit ovat höyheniä ja ilkeät taas lyijyä.”

Koulukiusaaminen oli erityisesti Joelin kohdalla välillä jopa fyysistä pahoinpitelyä ja tarkoituksenmukaista halua murskata nuoren miehen itsetunto. Hän pakeni pahaa oloaan musiikin maailmaan ja sen antamaan turvaan. Myös Nikolle musiikki oli asia, joka auttoi jaksamaan. 

”Palo luoda musiikkia ja esiintyä on ollut minussa jo 7-vuotiaasta lähtien. Jokainen kiusaaja ja vihaaja siinä matkalla, jotka sanoivat, ettei minusta ole mihinkään olivat vain bensaa liekkeihin. Katopa vierestä, me näytetään teille kaikille”, Niko sanoo. 

Niko ja Joel kehottavat kuuntelemaan tarkasti bändin lyriikoita, sillä ne ovat reitti poikien sielunmaisemaan ja kokemuksiin. Yli kuusikymmentä miljoonaa striimiä keränneet kappaleet ovat päiväkirjan sivuja eletystä elämästä. 

”Lavalla olon lisäksi olemme kappaleissa sataprosenttisen rehellisiä omista tunteistamme. Sinne voimme purkaa kaiken pahan olon ja tuskan. Monesti onkin käynyt niin, että joku tietty henkilö on löytänyt itsensä kappaleista, vaikka biisit lähtökohtaisesti onkin kirjoitettu anonyymisti. Kun meille tullaan sanomaan ”teit sitten biisin minusta”, niin siinä vaiheessa voi miettiä, onko se kovinkaan hyvä juttu, jos tunnistaa itsensä biisistä. Esimerkiksi Snake-biisi on sellainen, josta joku on tunnistanut itsensä”, Niko ja Joel paljastavat. 

Rokkarit ovat alusta lähtien tehneet mitä halunneet, eivätkä ole kumarrelleet kenellekään. Nuorena parkkiintunut nahka on ollut tarpeen myös vanhempana, kun bändi yritti saada itselleen jalansijaa suomalaisessa musiikkibisneksessä. Levy-yhtiösedät kattohuoneistoissaan sanoivat monesti, kuinka bändi ei tule koskaan breikkaamaan ja kehottivat heitä muuttamaan kaiken laulukielestä musiikkigenreen. Itseensä ja omaan visioonsa vahvasti uskoneet muusikot pitivät päänsä, ja loppu on omanlaistaan suomalaista musiikkihistoriaa. Jättimenestys ei ole tullut kuitenkaan ilman varjopuolia, ja viime kuukausien kritiikkisateen aikana rokkarit ovat hetkittäin kokeneet olevansa taas yläkoulun käytävillä, jossa heitä kiusattiin pitkistä hiuksista ja bändipaidoista. Koulukiusattu poika aikuisten miesten sisällä näyttäytyy hetkissä, jolloin he lukevat sosiaalisesta mediasta kommentteja, joissa yksi huono vie pois kymmenen hyvää. 

”Se on tyhmä juttu, kuinka ne ylistävät ja positiiviset kommentit ovat höyheniä ja ilkeät taas lyijyä. Ne tuntuvat paljon raskaammilta”, Niko tunnustaa. 

Mennessäni lavalle puen ylleni supersankarin viitan ja ajattelen näyttäväni kaikille.”

Joel haluaa nostaa esiin myös sen, kuinka monet maailmantähdet bändin keulakuva Chester Benningtonista Lady Gagaan, ovat kokeneet elämässään traagisia asioita, jonka seurauksena he eivät ole koskaan kokeneet olevansa tarpeeksi maailmalle. He ovat kuitenkin kääntäneet kokemuksensa voimavaraksi, sillä lavalla sorretut ja syrjeksityt saavat kokea olevansa arvokkaita ja edes hetkeksi kelpaavansa muille. 

”Väitän vajavaisuuden tunteen olevan se syy, miksi he ovat menestyneet. Tunnistan itsessäni samoja piirteitä, sillä mennessäni lavalle puen ylleni supersankarin viitan ja ajattelen näyttäväni kaikille. Se voi kuulostaa sairaalta, mutta lavalle ei voi mennä muuten.”

Menneisyys kulkee mukana kummankin solistin elämässä kuin takapuoleen kaiverrettu tatuointi. Se ei lähde pois kulumallakaan. 

”Jos on niin paha lapsuuden trauma kiusaamisesta kuin minulla, niin siitä ei pääse koskaan täysin eroon. Kun olet muusattu tomuksi ja itsetunto kehittyy vinoon, niin sitten ihmisestä tulee tällainen kuin minä. Minulla hyväksynnän tarve on suurempi kuin muilla ja koen välillä, etten ole minkään arvoinen. Olen käynyt vuosien ajan terapiassa käsittelemässä näitä asioita, mutta aina se riittämättömyyden pallo kuristaa kurkkua eikä päästä otettaan irti. Olen kääntänyt sen riittämättömyyden tunteen kuitenkin polttoaineeksi omien unelmien tavoittelemisessa”, Joel sanoo.

Riittämättömyyden tunne on tuttu seuralainen myös Nikolle. Hän on kääntänyt tunteen voimavaraksi tavoitella omia unelmiaan, tehden samalla itsetutkiskelua siitä, mikä tekee hänet onnelliseksi. 

”Olen tiedostanut sen, että onni löytyy sisältä. Minulla on ollut tosi rankkoja masennuskausia muutaman vuoden sisään ja se on pakottanut pohtimaan, miksi näin. Masennus on kauhea fiilis ja viimeksi tilanne oli jopa itsetuhoisen vaarallinen kesällä 2018. Vaikka vedimme isoja festarikeikkoja ja fanit huusivat lavan edessä täysillä, minulla oli sisällä paha olla.  Onneksi bändin jätkät olivat ympärillä ja pitivät minusta huolta. Lääke oli aika yksinkertainen. En tarvinnut siinä hetkessä loppuunmyytyä Wembleytä siihen, että sain voimia jaksaa eteenpäin. Tarvitsin ystäviäni ja heidän rakkauttaan.”

Koulukiusaaminen on yksi tuhoisimmista tavoista murskata nuoren itsetunto ja luottamus parempaan huomiseen. Nuori voi kokea niin, ettei hänellä tai hänen elämällään ole mitään merkitystä. Joel tunnistaa tunteet oman, henkilökohtaisen kokemuksensa kautta. 

Ajattelin, että nyt teen sen, mutta sitten ymmärsin kestäväni vielä huomisen.”

”Joskus voi tuntua, ettei kipua tai paskoja fiiliksiä jaksa enää yhtään. Minulla oli yläasteella monesti niin huono olo, että ajattelin itsemurhaa. Ajattelin, että nyt teen sen, mutta sitten ymmärsin kestäväni vielä huomisen. Jos kestää sen vaikean hetken, niin yleensä edessä on hienoja juttuja. Itselläni on monesti niin, että huominen päivä on parempi, kuin se paska päivä.”

Suosion aallonharjalla ratsastavat muusikot haluavat valaa uskoa jokaiseen nuoreen, joka kokee olonsa ulkopuoliseksi. Jokainen on arvokas, sanoo muut mitä tahansa. Yksin ei kannata jäädä, vaan kertoa kokemuksistaan jollekin.

”Riippuu tietysti siitä, mistä kiusaaminen johtuu, mutta ole rohkeasti oma itsesi. Juuri sellainen kuin olet, sillä se luultavasti palkitsee myöhemmin. Itseään ei kannata alkaa muuttamaan sopiakseen joukkoon, koska sitten joudut muuttamaan itseäsi jatkuvasti. Jos me kohdataan vihapuhetta, niin keskustellaan asia läpi jätkien kanssa. Jos asian kanssa jää yksin, niin se voi kasvaa todella ahdistavaksi ja raskaaksi kantaa ja silloin seuraukset ovat paljon pahemmat. Kannattaa yrittää aina löytää joku, jolle voi puhua, vaikka vanhempi, opettaja tai ystävä”, Niko kannustaa. 

Viimeiseksi rokkarit haluavat kutsua jokaisen ulkopuoliseksi itsensä tuntevan nuoren ja lapsen omiensa joukkoon. Jos bändin kappale resonoi edes yhden nuoren sydämessä, niin silloin se on ollut tekemisen arvoinen. 

”Meidän keikoille kaikki ovat tervetulleita. Me ollaan koettu luultavasti ainakin osittain samanlaista paskaa. Meidän keikoilla ei kiusaamiselle ei ole mitään sijaa.”

Tykkäsitkö lukemastasi? Tilaa Freestyle-lehti ja lue lisää mielenkiintoisia juttuja! Tuet samalla ehkäisevää päihdetyötä nuorisolle. 

Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Lue seuraavaksi: