Jokapaikanhöylä Janni Hussi: ”Ei ole tervettä, että työ on elämässä tärkeintä”

Teksti Mirkka Torikka

Kuvat Fament Office

”Niin päin se ei saa mennä, että alat muuttamaan omaa tekemistäsi miellyttääkseni niitä turhake-seuraajia, jotka ei anna sinulle mitään takaisin.”
”On hyvä muistaa, että sometyö ei ole sidottu siihen, että pitäisi aina olla samanlainen.  ”

Haastattelun jälkeen olen vakuuttunut, että Janni Hussi on tolkuin tyyppi ikinä. Tämä keskustelu oli kuin terapiasessio. Sain lohdullisten somevinkkien lisäksi paremman omantunnon toteuttaa suunnittelemani loman, sillä puhuimme paljon yrittäjien tukemisen tärkeydestä etenkin näinä aikoina. Ja terveys edellä tietysti, vaikkakaan tämä ei ole niin itsestään selvää kuin mitä haluaisi ajatella. Korona on kaivanut meistä esiin poikkeuksellisen määrän myötätuntoa, mutta se on myös synnyttänyt uudenlaisia moraalinvartijoita. 

Janni Hussi tunnetaan fitness-urheilijana, mallina, juontajana ja somevaikuttajana. Mikä oikeastaan olisi sopiva työtitteli tälle monimediavaikuttajalle? Hänellä on radio, televisio, blogit, Tubet, Insta, podcast ja niin edelleen.

”En halua joutua mihinkään muottiin”, Hussi kiirehtii korjaamaan ja sanoo, että yrittäjä-termi kattaa nämä kaikki.

”Liikunta ja siihen liittyvät valmennukset eivät ole enää se pääjuttu, mitä haluan työkseni tehdä. Toki päivitän ammattitaitoani silläkin saralla yhä, mutta kyllä mulla se intohimo on nyt selkeästi tuolla median puolella.”

Hussi kertoo eksyneensä sosiaalisen median maailmaan ja sometyön pariin puolivahingossa.

”Jare (Cheek) opetti minut käyttämään Instagramia jonkun yökerhon avajaisissa 2013”, hän muistelee nauraen.

”Hän hehkutti, että tästä tulee kova juttu. En ihan uskonut, mutta päätin kokeilla ja aloin käyttää Instaa aluksi ihan vain kuvapäiväkirjana ja kanavana jakaa ystäville hauskoja juttuja.”

Ennen kuin Instagramista tuli työväline, se oli Hussille pitkään pelkkä sosiaalinen viestintäväylä. Hän ei rakentanut itsestään tietoisesti henkilöbrändiä, mutta fitness-mallikisan voiton myötä hän keksi kääntää mediahuomion voitoksi.

”Kun vuonna 2010 voitin Fitnessmalli-kilpailun, puhelimet alkoivat soida. Sitä kautta tajusin, että tämä median mielenkiintohan korreloi suoraan työtarjousteni kanssa.”

Erilaiset promokeikat ja houstaushommat täyttivät nopeasti Hussin kalenterin.

”Se, että oli jostain tuttu nimi, auttoi saamaan työkeikkoja. Tunnettuus kasvatti työnantajissa luottamusta ja sitä kautta opin ymmärtämään sen brändiarvon, mitä myöhemmin rupesinkin sitten ihan tietoisesti kehittämään.”

Ammattina sosiaalinen media vaati kuitenkin oppivuotensa. Aluksi Hussi oli epävarma itsestään, ja se sai hänet muokkaamaan kuviaan ja miellyttämään seuraajiaan.

”Opettelin edullisimmat kuvakulmat ja oikeina pitämäni ilmeet, koska kuvittelin kelpaavani vain tietynlaisena. Minulla oli tosi paljon ongelmia kehonkuvan kanssa ja kuvittelin, että kaiken pitää näyttää mahdollisimman täydelliseltä”, syömishäiriönkin sairastanut Hussi kertoo.

Lopulta hän kuitenkin ymmärsi olevansa paljon enemmän kuin se kuori, joka sosiaalisessa mediassa näkyi. Kaunisteltujen kuvien alla oli oikeasti monipuolinen ja hyvä tyyppi, joka osasi olla myös hauska. Miksi hän ei näyttänyt sitä puolta itsestään?

”Ymmärrettyäni tämän pari vuotta sitten se oli todella suuri ahaa-elämys. Enää minua ei haittaa olla ilman meikkiä pieruverkkareissa tai jos joku vatsamakkara jostain vähän näkyy.”

 

 

Arvoja järisyttävä syöpä

Kasvun paikat eivät kuitenkaan loppuneet vielä tähän. Viime keväänä Hussi sai yllättäen syöpädiagnoosin. Epätietoisuus tilanteen vakavuudesta kesti pitkään ja tuo aika oli muutoksen ja kasvamisen aikaa.

”Olen jälkeenpäin miettinyt, että ehkä tarvitsin jotain näinkin rajua, että arvomaailmani järkkyi. Tietyllä tapaa olen siitä myös kiitollinen, koska tarvitsin herätystä katkaisuksi työnarkomaniaani. Ei ole tervettä, että työ on elämässä kaikkein tärkeintä.”

Ennen syöpää Hussi perui töiden vuoksi kaikki tapaamiset ja lounaat sydänystävienkin kanssa.

”Olen ollut totaalinen työaddikti. Muistan, että saatoin editoida jotain tubevideota läpi yön. Lopulta paras ystävänikin sanoi, että hänestä tuntuu, että olemme erkaantuneet, koska minulla ei ole enää koskaan hänelle aikaa. Monet huomauttelivat, että nyt on vähän liian monta rautaa tulessa, mutta vasta syöpä pysäytti.”

Hussi ei enää miellä itseään fitness-vaikuttajaksi. Nyt hän on somessa aidomman intohimonsa äärellä:

”Olen tehnyt melko radikaalin imagonmuutoksen somessa. Sporttihommat ja salaatinlehdet ovat vaihtuneet viihteelliseksi sisällöksi.”

Hussi myöntää aluksi seuranneensa seuraajamääriä tarkkaan ja ahdistuneensa lukujen notkahduksista, kunnes hän ymmärsi, mikä on seuraajamääriä oleellisempaa.

”Jos haluaa tehdä oikeasti hyvää somea, niin paljon tärkeämpää kuin se kuinka paljon on seuraajia, on se kuinka sitoutuneita he ovat. Keitä oikeasti kiinnostaa se sinun tekemä juttu ja ketkä seuraavat niin sanotusti vääristä syistä”, opastaa Hussi.

Hussi ymmärsi, että fitnessaikojen seuraajat olisi syytäkin päästää siirtymään toisaalle. 50 000:n hiljaisen seuraajan sijaan arvokkkaampaa on 10 000 tai 1000 aidosti kiinnostunutta, kommentoivaa ja postauksista tykkäävää seuraajaa.

”Ne ovat niitä sitoutuneita seuraajia ja ne uskovat sinuun. Sillä sehän on se, mihin sillä vaikuttamisella pyritään. Niin päin se ei saa mennä, että alat muuttamaan sitä omaa tekemistäsi miellyttääkseni niitä turhakeseuraajia, jotka eivät anna sinulle mitään takaisin.”

Hussin mukaan on tärkeä ymmärtää, että jokainen on vapaa muuttamaan sitä, millaista sisältöä sosiaaliseen mediaan tuottaa. Muuttumattomuus ei ole mikään perusoletus, vaan sosiaalisessa mediassakin saa uudistua ja muuttua.

Kun Hussi nykyään huomaa menettäneensä seuraajan hän ajattelee, että hyvä niin. Unfollow-nappia painanut ei selvästikään ollut kiinnostunut sisällöistä, joita hän tekee, ja sellainen seuraaja olisi todennäköisemmin kirjoittanut myös ikäviä tai loukkaavia kommentteja.

Hussi tiedostaa, että vaikka somevaikuttaminen on hyvä väylä saada oma äänensä kuuluviin, se on myös hyvin vastuullinen työ.

”Se on hieno mahdollisuus, mutta toki se on myös tosi pelottavaa. Elämä somessa on aina tavallaan suurennuslasin alla. Vaikka kuinka pyrkisi olemaan mahdollisimman aito ja vilpitön, niin joku voi ymmärtää sinut väärin, ja sitten on aina valitettavasti myös niitä, jotka haluavat tahallaan ymmärtää väärin. Some on raadollinen paikka henkilöbrändille. Kura kolahtaa pahemmin, kun olet itse se kritisoitava tuote”, Hussi sanoo.

 

Yrittänyttä ei laiteta

Kun koronapandemia levisi Suomeen, myös Hussin kalenteri tyhjeni. Juonto- ja puhujakeikat, kuvaukset, kaikki peruuntuivat tai siirtyivät tulevaisuuteen. Ensimmäinen juontokeikka on kalenterissa juhannuksena, sekin kysymysmerkillä.

”Rakastan yrittäjyyden vapautta ja sitä, että kaiken osaamisen saa kiinnittää omaan intohimoonsa, ja  kehittyä siinä joka päivä. Näinä aikoina yrittäjyyden riskit kuitenkin läsähtävät päin naamaa kuin märkä rätti. Monet yritykset kamppailevat eloonjäämisestään, eikä ongelma ole enää pelkästään pienyrittäjillä, vaikka se koviten heihin etulinjassa kolahtaakin”, Hussi tietää.

Hussi on halunnut puhua avoimesti yrittäjien tukalasta asemasta ja kertoo sen myötä törmänneensä myös kritiikkiin. Yrittäjien tukemiseen kannustaminen on paikoin tulkittu kohtuuttomaksi toiveeksi, koska kaikilla ei kriisin myötä ole ollut rahaa edes ruokaan.

”Tämä on vähän sama kuin mikä tahansa hyväntekeväisyyshomma, missä olet mukana. Aina autat väärin. Jos autat eläimiä, niin tulee sanomista, että onhan meillä vanhuksiakin joita pitäisi auttaa. Sitten kun autat vanhuksia, niin muistutetaan kodittomien auttamisesta. Parhaimmillaan korona opettaa meille yhteisöllisyyttä, mutta ihmiset ovat myös hyvin herkillä.”

Yrittäjien palveluiden käyttäminen on tulkittu myös välinpitämättömyydeksi ja terveysriskin vähättelemiseksi. Hussi painottaa, että tästä ei suinkaan ole kysymys.

”En ole terveydenhoidon ammattilainen. Itselläni ei ole siihen puoleen mitään annettavaa. Sen sijaan yrittäjyydestä osaan puhua. Ryhdyin 19-vuotiaana yrittäjäksi ja siitä minulla on sanottavaa. Eikä se, että sanon sen ääneen, tarkoita ettenkö välittäisi terveysnäkökulmasta koronaan. Terveys tulee tietysti aina ensin, mutta sen puolen esiin tuominen ei ole minun osaamisaluettani.”

”Haluan puhua asioista, joista minulla on se oma osaaminen kentällä, mutta missään nimessä tarkoitukseni ei ole ollut kannustaa, että nyt koronaa uhmaten lähtekää shoppailemaan! Nyt jos koskaan kannattaa ostaa lahjakortteja tai muulla tavoin turvallisesti tukea omia lähiyrityksiä”, Kotona kotimaista -hankkeen kummiksikin lähtenyt Hussi sanoo.

Hän korostaa ymmärtävänsä, että meneillään olevassa tilanteessa moni tahtoo karsia menojaan. Suomessa on kuitenkin noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät 1,4 miljoonaa suomalaista, ja joiden tuottamilla verotuloilla maksetaan palveluita kaikille. Näistä yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä, jotka erityisesti ovat nyt vaarassa. Kotona kotimaista -hanke muistuttaa, että tässä ajassa on erityisen tärkeää, että takaamme suomalaisten tuotteiden saatavuuden jatkossakin. Siksi meidän täytyy nyt panostaa niiden hankintaan.

”Vaikka terveys tietenkin on elämässä numero yksi, haluan ohjata ajatuksia myös meidän kotimaisiin yrityksiimme. Koen, että on ensisijaisen tärkeää olla mukana talkoissa kantamassa omaa korttaan kekoon tällaisten hyökyaaltojen edessä. Siksi äänestän lompakollani ja kohdistan ostokseni kotimaisiin yrityksiin. Toivon ja rohkaisen jokaista toimimaan samoin, omien resurssien sallimissa rajoissa”, Hussi sanoo kampanjan tiedotteessa.

 

Menestyksen resepti

Vaikka ajat ovat vaikeat, Hussi haluaa yhä kannustaa koulunsa päättäviä nuoria yrittäjyyteen.

”Harva on niin onnekkaassa asemassa, että tullaan kotoa hakemaan. Muistan miten otin alkuun sinnikkäästi yhteyttä työnantajiin, esittelin itseni ja osaamiseni valmiine hintoineen ja lähdin kontaktoimaan. Olin itse itseni manageri.”

”Yrittäjyys mahdollistaa paljon. Toki siinä on toki omat riskinsä, mitkä pitää ymmärtää ja hanttihommiin pitää olla valmis, ainakin alkuun.”

Aluksi 19-vuotias Hussi veti jumppia ja personal training -valmennuksia sekä teki messutöitä, pr-hommia ja erilaisia katalogikuvauksia. Kun keikkahommia ja pt-asiakkaita alkoi olla niin paljon, että laskuttaminen oli helpompaa, Hussi pisti pystyyn toiminimen.

”On myös hyvä myös muistaa, että yrittäjyyden ei tarvitse elättää heti. Ohessa voi tehdä myös töitä verokortilla. Jos ei heti onnistu, niin älä lannistu. Oikea asenne auttaa jo pitkälle”, hän tsemppaa.

”Nykyään on monia mahdollisuuksia aloittaa kevyesti. Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän paras kaveri. Toki se on kuluerä, mutta vähennyskelpoinen sellainen, ja sitten se säästää omaa aikaa, mikä on yrittäjälle kultaakin kalliimpaa valuuttaa. Kunnossa oleva kirjanpito tuo myös varmuutta koko toiminnalle”, Hussi jakaa kantapään kautta opittua viisautta.

Viimeisen vuoden aikana Hussi on ymmärtänyt, että menestynyt ihminen onkin sellainen, joka pystyy saamaan elämänsä balanssiin. Ei se, joka tekee töitä kellon ympäri.

”Pitää ymmärtää, että elämässä on muutakin kuin työ ja taloudellinen menestys. Minulle menestys on sitä, että pystyy työllistämään itsensä sillä omalla intohimollaan.”

Jaa sosiaalisessa mediassa!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Vieritä ylös

Kirjaudu tästä