GROOMING-ILMIÖ: Lasten ja nuorten seksuaalisesta häirinnästä tuli arkea somessa

Asiantuntijat neuvovat, miten groomingin kanssa tulisi toimia

Seksuaaliväkivaltaan johtavaa tapahtumaketjua kutsutaan nykyisin grooming-ilmiöksi. Termillä tarkoitetaan manipulatiivista prosessia, jossa usein aikuinen tekijä valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla uhriinsa luottamus- ja kiintymyssuhteen.
Jo alakouluikäiset kohtaavat seksuaalista houkuttelua ja väkivaltaa. Groomingvyyhdistä otsikoihin nousseessa Oulussa ilmiötä vastaan on ryhdytty toimimaan esimerkiksi ammattilaisia kouluttamalla ja tietoa lisäämällä.
Laura Juntunen

Sosiaalisen median kautta tapahtuva seksuaalinen häirintä on lisääntynyt. Häirinnästä on tullut sosiaalisessa mediassa niin arkipäiväistä, että olemme alkaneet pitää sitä osana sosiaalista mediaa itseään. Siitä eivät kärsi vain aikuiset, vaan kohteiksi joutuvat myös lapset ja nuoret.

Jo alakouluikäiset joutuvat häirinnän ja seksuaalisiin tekoihin houkuttelevien viestien uhreiksi. Pahimmillaan tekijän tavoitteena on tehdä lapselle tai nuorelle seksuaalista väkivaltaa.

Tyypillisiä tapahtumapaikkoja ovat sosiaalisen median palvelut kuten Instagram, Snapchat, TikTok ja erilaiset deittisovellukset, joihin alaikäiset kirjautuvat ikärajoista piittaamatta. Pojat kohtaavat seksuaalista houkuttelua ja häirintää esimerkiksi verkkopelien kautta.

Käsitystä häirinnän yleistymisestä voi osittain selittää se, että toiminta tunnistetaan ja sanallistetaan aiempaa paremmin. Me Toon kaltaisten liikkeiden myötä tietoisuus on lisääntynyt ja tapauksista ilmoitetaan viranomaisille aiempaa useammin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore Kouluterveyskysely kuitenkin osoittaa, että lasten ja nuorten seksuaalisessa häirinnässä on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana selkeää kasvua. Nyt yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista tytöistä joka kolmas oli kokenut vuoden aikana jonkinlaista seksuaalista häirintä, ja joka kymmenes seksuaalista väkivaltaa.

Seksuaaliväkivaltaan johtavaa tapahtumaketjua kutsutaan nykyisin grooming-ilmiöksi. Termillä tarkoitetaan manipulatiivista prosessia, jossa usein aikuinen tekijä valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla uhriinsa luottamus- ja kiintymyssuhteen.

Grooming on rikos, sillä lapsen tai nuoren houkuttelu ja valmistelu seksuaalisiin tarkoituksiin on määritelty Suomen laissa rangaistavaksi teoksi.

 

Pohjoisen rikosvyyhti nosti groomingin otsikoihin

Perämeren rannalla sijaitseva Oulu tuli viime talvena surullisen kuuluisaksi seksuaalirikosten sarjasta. Samalla grooming-ilmiö nousi koko kansan tietoisuuteen, sillä suurimmassa osassa tapauksia epäillyt olivat ottaneet uhreihinsa yhteyttä sosiaalisen median välityksellä.

Poliisin kesällä julkaisemien tilastojen valossa ilmiö ei ole Oulussa sen yleisempi kuin muissakaan suurissa kaupungeissa. Oulu on kuitenkin alkanut taistella ilmiötä vastaan näyttävästi esimerkiksi elokuussa käynnistyneen Turvallinen Oulu -hankkeen avulla.

”Tavoitteena on vähentää alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Kaupunki halusi heti puuttua asiaan, jotta tilanne olisi tulevaisuudessa positiivisempi”, tiivistää hankkeen projektijohtaja Kati Kaarlejärvi.

Kuusiosaisen pilottihankkeen muita tavoitteita ovat esimerkiksi nuorten osallisuuden lisääminen, kotouttamisen tehostaminen, vanhempien tukeminen kasvatuksessa ja opetushenkilön osaamisen lisääminen. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden koordinoima hanke kestää vuoteen 2021 saakka.

Kentällä Turvallista Oulua toteuttaa viisihenkinen Nopsa-tiimi, joka tarjoaa psykososiaalista tukea kriisivaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Tarvittaessa tiimi tarjoaa tukea myös perheen ja lapsen kanssa työskenteleville tahoille.

”Emme työskentele ainoastaan groomingin kanssa, vaan pyrimme tarjoamaan apua muissakin kriiseissä nopeasti ja matalalla kynnyksellä”, tiimiin kuuluva terveydenhoitaja Sanna Iisakka kertoo.

 

 

Resursseja nuorisotyön osaamisen vahvistamiseen

Grooming-ilmiöön on herätty myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontatyöhön asiantuntija- ja tukipalveluita tuottava Osaamiskeskus Koordinaatti on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta nuorisotyöntekijöiden kouluttamiseen sekä menetelmien ja tiedon tuottamiseen.

Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen houkuttelun ja väkivallan käsittelyssä. Erilaisia koulutuksia tullaan järjestämään tulevan vuoden aikana ympäri Suomen. Oulussa toiminta kytkeytyy luontevasti yhteen Turvallinen Oulu -hankkeen kanssa.

Kartoittaessaan, millaisia asioita valtakunnallisessa hankkeessa kannattaisi ottaa huomioon, Koordinaatti toteutti kesällä 2019 kyselyn nuorisotyöntekijöille ja vapaaehtoisesti nuorten parissa työskenteleville. Kyselyyn osallistui 456 vastaajaa.

”Kyselymme mukaan jopa 60 prosenttia näistä nuorten parissa työskentelevistä on työssään tavannut lapsen tai nuoren, joka on joutunut seksuaalisen houkuttelun tai väkivallan kohteeksi. On ehdottoman tärkeää, että nuorisotyöntekijät ovat ajan hermoilla ja heillä on taitoja käsitellä myös tällaisia nuorten elämään liittyviä asioita”, kertoo projektisuunnittelija Merja-Maaria Oinas Koordinaatin valtakunnallisesta hankkeesta.

Vaikka seksuaalisesta houkuttelusta ja väkivallasta puhutaan aiempaa avoimemmin, siihen liittyy yhä sukupuolittuneita käsityksiä ja uskomuksia, jotka vaikeuttavat rikosten tunnistamista ja avunhakemista.

Esimerkiksi poikiin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta tulisi asiantuntijoiden mukaan puhua paljon enemmän. Myös tutkimustietoa kaivattaisiin lisää.

”Nuoret ovat tuoneet ilmi, etteivät he ole edes tienneet, että poikakin voi tulla ahdistelluksi”, Oinas kertoo.

 

Hidas, manipuloiva prosessi

Joskus yhteydenpito jää yksittäiseen lapselle lähetettyyn sukupuolielimen kuvaan, mutta usein grooming voi kestää jopa kuukausia. Aluksi keskustelu on yleensä kepeää ja nuorta imartelevaa, mutta hiljalleen mukaan tulee seksuaalisia tai muuten outoja sävyjä. Tekijä voi alkaa esimerkiksi kysellä uhriltaan intiimejä asioita tai haluaa jakaa nuoren kanssa kuvamateriaalia puolin ja toisin.

Manipulatiivisen toiminnan tavoitteena on hämmentää uhriaan. Kun omat ja suhteen rajat hämärtyvät, nuori voi tulla esimerkiksi lähettäneeksi kuvia itsestään, vaikka tietää, ettei niin kannattaisi tehdä.

Valitettavan usein lapsen kertomat asiat ja lähettämä materiaali muuttuvat myöhemmin kiristysvälineeksi, jolla uhri yritetään saada lähettämään itsestään lisää materiaalia, tapaamaan tekijää tai pysymään vaiti jo tapahtuneesta rikoksesta.

”Siinä muodostuu kierre, josta on vaikea irtautua”, Oinas sanoo.

Vaikka ilmiöstä puhutaan usein juuri sosiaaliseen mediaan liittyvänä, aina rikokseen ei liity tavoitetta tavata uhria. Toisaalta grooming voi tapahtua myös kasvotusten.

”Kun puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tekijä on tuntematon vain noin neljänneksessä tapauksista. Puolessa tapauksista tekijä on joku nuorelle ennestään tuttu tai läheinen ihminen, ja joka viidennessä kyseessä on uhrin oma perheenjäsen”, Kaarlejärvi muistuttaa.

Luota vaistoosi, älä jää yksin!

Varsinkaan verkossa lapsen tai nuoren ei ole helppoa tunnistaa, milloin rikoksen merkit täyttyvät. Mitä pahemmalta tapahtunut tuntuu, sen vaikeampaa sitä on myös sanallistaa. Kaarlejärvi, Oinas ja Iisakka kannustavatkin nuoria luottamaan omaan vaistoonsa.

”Jos sinulle tulee kummallinen tai outo olo viesteistä ja tuntuu, että jokin on pielessä, älä jää yksin. Puhu turvalliselle aikuiselle ja näytä, millaisia viestejä olet saanut”, Kaarlejärvi neuvoo.

Vaikeaksi groomingiin puuttumisen tekee se, ettei rikoksia tuoda aikuisten saati viranomaisten tietoon. Jos poliisi ei tiedä tapahtuneesta, toimintaan ei voida puuttua. Ilmoituksen epäilyttävästä toiminnasta voi tehdä suoraan poliisille tai esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palvelun kautta.

”Nuorten pitäisi saada kuulla, että jo esimerkiksi yritys saada nuoresta intiimejä kuvia on rikos. Sellaista ei saa pyytää alaikäiseltä”, Kaarlejärvi sanoo.

Vaikka tapahtumahetkellä nuori voi kokea, että haluaisi vain sulkea tapahtuneen pois mielestään, olisi tärkeää, että kaikki yhteydenpito tallennettaisiin esimerkiksi kuvakaappausten avulla. Somessa käyttäjän estäminen ei ole kestävä ratkaisu, koska silloin tekijä etsii todennäköisesti vain uuden kohteen.

”Olisi tärkeää, että niin lapset kuin aikuisetkin tietäisivät, että poliisi on kiinnostunut kaikista yrityksistä”, Iisakka painottaa.

 

Puhu vaikeistakin asioista

Vaikka ajatus verkossa vaanivista pedofiileista tuntuu ahdistavalta, haastatellut asiantuntijat eivät kannusta vanhempia sulkemaan lapsiaan sosiaalisen median ulkopuolelle. Sen sijaan he rohkaisevat aikuisia puhumaan lasten kanssa avoimesti sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista.

Perustukset turvalliseen netin käyttöön valetaan kotona. On aikuisen velvollisuus ohjeistaa, miten sosiaalisessa mediassa käyttäydytään ja kuinka toimitaan, jos joku lähestyy ikävillä viesteillä.

Kaarlejärvi, Iisakka ja Oinas suosittelevat vanhempia opettamaan lapsilleen digitaitojen lisäksi myös tunne- ja turvataitoja. Kun nuori oppii arvostamaan itseään ja omia rajojaan, hän oppii kunnioittamaan myös toisten rajoja.

Haastateltavat korostavat myös seksuaalikasvatuksen merkitystä. Vaikka moni vanhempi kokee seksuaalisuudesta puhumisen vaikeaksi, olisi aiheesta arvokasta puhua kotona niin varhain kuin mahdollista.

”Toivoisin, että aikuisilla olisi rohkeutta ottaa nämä asiat puheeksi lasten kanssa. Jos lapsen kanssa on puhuttu vaikeista asioista jo etukäteen, hän tunnistaa tilanteet ja uskaltaa todennäköisemmin kertoa, jos jotain pahaa tapahtuu”, Iisakka toteaa.

Jos seksuaalisuus sen sijaan muodostuu tabuksi, ei nuori saa mahdollisuutta valmistautua niitä tilanteita varten, joissa hänen koskemattomuuttaan loukataan.

 

Älä syyttele – vastuu on aina aikuisella

Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että lapsi voisi luottaa voivansa puhua vaikeista asioista läheisille aikuisille.

”Se vaatii ennen kaikkea aikuisilta taitoa ja aikaa pysähtyä”, Kaarlejärvi sanoo.

Koordinaatin nuorisotyöntekijöille teettämä kysely osoittavat, että kun nuoret ovat kertoneet seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan kokemuksistaan, on se lähes aina tapahtunut rauhallisessa, turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä, usein jonkin toisen keskustelun myötä.

”Näin suuria ja kipeitä asioita ei tuoda esiin ohimennen”, Oinas muistuttaa.

Olisi myös tärkeää, että aikuiset tietäisivät miten toimia tilanteessa, jossa nuori uskoutuu heille seksuaalisen houkuttelun tai väkivallan kokemuksistaan. Kun ahdistavia ja traumaattisia kokemuksia käsitellään ymmärtäväisesti ja nuorta tukien, on nuoren helpompaa toipua niistä. Voimakkaat reaktiot voivat sen sijaan pahentaa esimerkiksi nuoren kokemaa voimakasta häpeää tai syyllisyyttä tapahtuneesta.

Tunnekuohun keskelläkin aikuisen pitäisi muistaa, ettei lapsi tai nuori ole koskaan syyllinen seksuaaliseen houkutteluun tai väkivaltaan.

”Aikuisen ei tulisi syytellä tai kauhistella tapahtunutta, vaan pysytellä rauhallisena ja tukea nuorta. Vaikka nuori olisi toiminut tilanteessa provokatiivisesti, vastuu on silti aina aikuisella. On aina aikuisen vastuulla tietää, missä rajat menevät ja noudattaa niitä”, Oinas muistuttaa.

Lisätietoja ja ohjeita grooming-ilmiön käsittelyyn löydät esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta. 

Epäilyttävistä viesteistä, seksuaalisesta houkuttelusta ja väkivallasta voi ilmoittaa suoraan poliisille tai esimerkiksi Nettivihjeen kautta. Kiireellisissä tapauksissa soita aina hätänumeroon 112. 

Lähteet: THL Kouluterveyskysely 2019, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa lapset ry:n materiaalit sekä Nuoren seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaaminen ja auttaminen – Opas nuorten kanssa työskenteleville 

MISTÄ PUHUTAAN?

Sosiaalisen median kautta alkanut seksuaaliväkivalta ja häirintä ovat lisääntyneet.
Grooming on tapahtumaketju, jossa usein aikuinen tekijä valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä. Voi tapahtua missä tahansa.
Lapsen tai nuoren houkuttelu seksuaalisiin tekoihin on määritelty Suomen laissa rangaistavaksi rikokseksi.
Seksuaaliväkivaltaa on monenlaista. Se ei välttämättä pidä sisällään fyysistä pahoinpitelyä, yhdyntää eikä jätä näkyviä merkkejä kehoon. Seksuaaliväkivalta voi tarkoittaa puhetta, katseita, koskettelua tai siihen pakottamista, painostusta, fyysistä väkivaltaa tai esimerkiksi kehonosiin tunkeutumista.

OHJEITA NUORELLE

Kuuntele tunteitasi ja luota vaistoihisi: jos sinusta tuntuu, että jokin on pielessä, kerro siitä ystävillesi tai turvalliselle aikuiselle.
Älä lähde tapamaan netissä tapaamiasi aikuisia kasvokkain. Jos haluat tavata jonkun nettitutun, suunnittele turvallinen tapaaminen yhdessä vanhempiesi kanssa.
Säästä kaikki yhteydenpito. Tallenna oudot viestit ja kuvat esimerkiksi screenshotin avulla. Kirjaa myös ylös, jos tiedät tekijästä esimerkiksi nimen, puhelinnumeron tai osoitteen.
Jos jotain sattuu:

Älä jää yksin. Kerro aikuiselle tapahtuneesta, vaikka se tuntuisi aluksi vaikealta.
Muista, ettei ahdistelu tai väkivalta ole sinun syytäsi. Aikuinen on aina vastuussa tapahtuneesta.
Tehkää yhdessä aikuisen kanssa rikosilmoitus. Sen voi tehdä verkossa tai poliisiasemalla.

OHJEITA VANHEMMALLE

Ole kiinnostunut lapsen asioista ja keskustele hänen kanssaan sosiaalisen median käytöstä, seksuaalisuudesta. Tue tunne- ja turvataitojen kehitystä.
Ole läsnä ja anna lapselle tai nuorelle tilaa kertoa myös vaikeista asioista.
Netistä löytyy paljon materiaalia, joka auttaa aiheen käsittelyssä lapsen tai nuoren kanssa. Tutustu aiheeseen ennakkoon esimerkiksi katsomalla Pelastakaa Lapset ry:n videot Kehoni on mun.
Jos jotain sattuu:

Osoita tukevasi nuorta. Älä menetä malttiasi tai syyllistä lasta, jotta et voimista syyllisyyden tai häpeän tunteita.
Tee muistiinpanoja. Kirjaa asiat kuten lapsi tai nuori itse kertoo. Älä johdattele tai tee omia tulkintoja.
Ota yhteys poliisiin. Poliisi neuvoo asian eteenpäin viemisessä.
Esimerkiksi Pelastakaa lapset tarjoaa paljon vinkkejä siihen, miten aiheesta voi aloittaa keskustelun nuoren kanssa. Voit harjoitella keskusteluita myös esimerkiksi Ylen Chattibotin avulla: https://yle.fi/uutiset/3-10751167

OHJEITA AMMATTILAISELLE

Tee muistiinpanot havainnoista ja keskustelusta. Tee kirjaukset niin kuin henkilö ne itse kertoo, älä johdattele äläkä tee omia tulkintoja. Pysyttele rauhallisena.
Konsultoi esimiestä tai työtovereita.
Jos on kyseessä alaikäinen, muista lastensuojeluilmoitus.
Ohjeista rikosilmoituksen tekemisessä.
Vaikka tapahtunutta rikosta tulee käsitellä varoen, lapselle saa ja tulee silti antaa kriisitukea!
Ammattilainen löytää lisää ohjeita esimerkiksi THL:n Lastensuojelun käsikirjasta.

MISTÄ APUA?

Poliisin Nettivinkki löytyy sivuilta https://www.poliisi.fi/nettivinkki

Hätätapauksessa soita aina hätänumeroon 112.

Pelastakaa lapset Nettivihje-palvelu
https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/lasten-suojelu-ja-nettivihje/nettivihje/ilmoita/

Nuortennetti

https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/seksuaalinen-hairinta-netissa/miten-voit-toimia-jos-epailyksesi-heraa/

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Auttava puhelin:

Lasten ja nuorten puhelin vastaa numerossa 116 111
maanantaista perjantaihin kello 14–20
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20

Vanhempainpuhelin vastaa numerossa 0800 92277

Vieritä ylös

Kirjaudu tästä