Lauri Salovaara on intohimoinen toisinajattelija ja tuore miljonääri, koska päätti haluta sellaiseksi 500 päivää sitten. Tämä erilainen evankelista saarnaa armollisesti klassisen kristityn synneistä – maallisesta mammonasta ja taloudellisesta menestyksestä. Seuraavaksi hän haluaa kääntää kuoleman elämää inspiroivaksi voimaksi. Salovaara on tabuja tuunaava tirehtööri, joka tarjoilee sirkushuveja ja sparrausta kansalle. On selvää, ettei kyse ole ensisijaisesti rahasta, vaan esimerkistä.

TEKSTI Mirkka Torikka, KUVA Marko Aho

Kun 39-vuotias mediapersoona ja yrittäjä Lauri Salovaara ilmoitti puolitoista vuotta sitten aikovansa miljonääriksi 500 päivässä, sohaistiin syvälle suomalaiseen muurahaispesään monessakin mielessä. Miten kenelläkään on pokkaa myöntää julkisesti olevansa näin ahne? Perinteisesti vaatimattomuutta arvostava kansamme on osoittanut menestymisen hyväksymisen merkkejä Cheek-ilmiön myötä, mutta riittäisikö ymmärrys tällaiseen röyhkeyteen?

Kun Salovaara istuutuu pöytään Breitlingin luksuskello ranteessaan, on ensimmäinen tunne ristiriitaisuus. Kaveri ei vaikuta röyhkeältä diivalta, vaan aidoimmalta tapaamaltani ihmiseltä aikoihin. Hän katsoo suoraan silmiin ja vangitsee puheellaan niin, että meinaan unohtaa laittaa nauhurin päälle. Mies joka asuu maalla, juhlii uutta vuotta navetassa, maalaa itse kesäkotinsa pönttöuunin ja käyttää aikaansa kokolattiamaton kuosin valintaan, ei voi olla täysin finanssimaailman kylmettämä häikäilemätön Gordon Gekko. Selitys ääripäille löytyy oleellisesta oivalluksesta.

”Nöyrä pitää olla, mutta nöyristellä ei saa”, Salovaara napauttaa itsevarmalla menestyjän äänellään saaden kuulijan uskomaan että vaikka Jurassic Park olisi mahdollista. ”Ehkä vähän kukkoilevaa, mutta jos lähden kokeilemaan vain parhaani, niin se ei ole mua.”

”Kukkoilu” ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, sillä Salovaara brändäsi miljonääri-projektinsa julkiseksi kansanhuviksi ja asettui alttiiksi kritiikille. Otsikon tiedettiin provosoivan, mutta jopa totaaliseen lynkkaukseen ja kattavaan some-raivoon varautunut miljonääri-kokelas saikin yllättyä vuolaasta positiivisesta palautteesta.

Kannustajatkin tulisivat saamaan palkkionsa, sillä kaikki mitä Salovaara oppisi tältä matkalta, olisi muidenkin käytettävissä. Mikäli hän onnistuisi, kuka tahansa voisi onnistua. Ja onnistuihan hän, koska epäonnistuminen ei ollut vaihtoehto. Kehuja sateli rohkeudesta ja inspiraatiosta. Konkurssien lannistamat pienyrittäjät voimaantuivat uskaltamaan vielä kerran. Taannoisen taantuman jälkeen tämähän on juuri mitä me tarvitsemme; sparrausta uuteen nousukauteen!

Vaikkakin taloudellinen menestys olisi Salovaaran mukaan suotavaa kaikille, hänen perimmäinen motiivinsa ei ollut raha. Tärkeintä oli kannustaa uskaltamaan ja unelmoimaan. Pelkkä vaurastumisen tavoittelu vie harvoin maaliin. Rahaa tuloksellisempi motivaattori menestykselle on intohimo.

”Ei tämä ole rahakysymys. Tämä on vain yksi esimerkki. Minkä tahansa intohimon ympärille voi rakentaa mitä vain. Pitää vain uskaltaa aloittaa. Pitää uskaltaa päättää onnistua.”

Pyramidi-ajattelua

Puhumme lopulta hyvin vähän rahasta. Tärkeintä on selvästi ollut todistaa, että menestys on vain päätös, kuten moni muukin asia. Yhdeksi esimerkiksi Salovaara mainitsee alkoholin.

”Alkoholin juominenkin, tai juomattomuus on hyvin pitkälle vain päätös”, sanoo Salovaara, joka oli molempien lastensa odotusajat solidraalisuudesta juomatta. Hän ei halua antaa valtaa ulkoisille tekijöille, vaan luoda uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ylipäätään kaikessa.

”Nykynuoret elävät satavuotiaiksi. Elämän ensimmäiset 20 vuotta eivät voi määritellä loppuelämän suuntaa”, Salovaara sparraa nuorisoamme.

”Nuorten pitää ymmärtää, että elämä ei ole se, millaisena se heille yläasteella näyttäytyy. Elämä pitää ajatella kolmiona. Pyramidin pohjalla oleva hiljainen ujo massa on usein tulevaisuudessa niitä tyyppejä, jotka palkkaavat koulun kovaäänisimpiä töihin kolmion kärjestä.”

Salovaara myös muistuttaa, että pelkästään opetus ei ole arvokasta, vaan myös ne ihmiset, joita koulussa ja opinnoissa tapaa. ”Ne hiljaisimmat hissukat ovat todennäköisesti Suomen pankin pääjohtajia tulevaisuudessa. Koulussa luodut kontaktit voivat kantaa pitkälle ja mahdollistaa paljon.”

Hän kertoo itse olleensa koulussa ujo poika, joka ei uskaltanut viitata. Opo ei uskonut radiotoimittajan töihin, mutta Salovaaralla oli sanottavaa. Laajasalon opisto avasi ovia alalle ja hän pääsi puhumaan ja koukuttumaan vaikuttamisesta. Puhekeikkoja takova Salovaara rakastaa yhä puhumista, mutta säästelee nykyään sanojaan, sillä aikakin on rahaa.

”Sillä miten käytän aikani, täytyy olla jotain merkitystä. Puhelin täyttyy nykyään nopeasti lukuisista vastaamattomista puheluista. En enää soita ihmisille takaisin velvollisuudesta, vaan soitan vain jos oikeasti haluan soittaa.”

Rohkeutta vaatii myös osata oikeasti kuunnella.

”Aidosti kuuntelemalla asettaa itsensä alttiiksi sille, ettei tiedä mitä sanoo seuraavaksi, mutta siten syntyvät ne parhaimmat vuorovaikutustilanteet.”

Salovaara todistaa nopeasti hallitsevansa kyseisen taidon. Haastateltavani itse asiassa kysyy enemmän kuin vastaa. Hän on kiinnostunut muistakin kun vain omista ajatuksistaan, antaa palautetta ja puhuu suomalaiseksi poikkeuksellisen suoraan. Hän ei suorita haastattelua, vaan rakentaa kohtaamisesta vuorovaikutustilanteen, jossa on aidosti läsnä. Eikä tämä ole pelkkää kohteliaisuutta, vaan selkeästi hänelle luontainen toimintatapa, joka varmasti osaltaan myös selittää menestystä.

Menestyksen etiikka

Projektin tarkoituksena oli näyttää, kuinka oikeilla valinnoilla voi Suomessakin vaurastua. Valinnoilla ja työllä. Salovaara tahtoi lähteä projektiin nollasta, eli aiemmin kertynyttä varallisuutta ei käytetty hyödyksi. Hän ei siis sijoittanut rahaa, vaan yritysosaamistaan markkinoinnista ja brändäyksestä, joita hän on tehnyt yli 20 vuotta ensin kotimaassa ja viimeisimmät kahdeksan vuotta kansainvälisesti. Hän lähti mukaan eri yrityksiin kasvattamaan niiden arvoa ja myyden sitten osuuksiaan.

Tavoitetta ei kuitenkaan lähdetty saavuttamaan hinnalla millä hyvänsä, kertoo Salovaara samalla kun valitsee lounaansa kasvis-ruokalistalta. Myös miljonääri-projektista haluttiin eettisesti kestävä. Useiden satojen halukkaiden joukosta yhteistyöhön valittiin sellaiset firmat, joiden asiaa rehellisesti haluttiin ja todella pystyttiin edistämään.

Kattavilla kontakteilla ja vankalla osaamisella selittyy iso osa menestystä, mutta mukana on aina myös se salaperäinen tekijä X. Sitä tekijää voisi yrittää kuvata lapsenomaisella uteliaisuudella, epäsovinnaisella asenteella ja lähes pakottavalla vimmalla vaikuttaa.

On kiehtovan ristiriitaista, miten tämän ulkoisesti niin tyynen miehen pää pulppuaa kuin popcorni-kone. Hän puhuu nälkäisesti uusista tabuja rikkovista projekteistaan. Esimerkiksi siitä, miten tietoisuus kuolemasta voidaan valjastaa elämänhalua lisääväksi voimavaraksi pelon ja ahdistuksen sijasta. Hän on miettinyt konkreettisia juttuja, miten luennolla olevat ihmiset saadaan oivaltamaan kuoleman liikkelle laittava voima ja toimimaan jopa siltä istumalta. Tästä ajatuksesta on kummunnut ideaa jopa televisioformaatiksi asti.

Popcornin lailla pulppuavasta päästä huolimatta, ihminen ei kuitenkaan loputtomasti toimi kuin kone. Salovaara myöntää vetäneensä itsensä äärimmilleen miljonääri-projektin aikana. Tämä juttu lähetettiin hänelle tarkistettavaksi sairaalaan, jonne puristava tunne rinnassa pakotti.

”Vuosi on ollut tosi rankka. Pakkopysähdyksen paikka tuli loppumetreillä, kun sydän muistutti levon tärkeydestä. Kymmenen eri firman yhteistyökumppanuuksista kummunnut jatkuva riittämättömyyden tunne on ajanut välillä jopa myös burn outin partaalle. Kaikki on ollut kuitenkin projektin loppuun saattamisen arvoista.”

Menestys assosioidaan helposti rahan tai vallan tavoitteluun. Kuitenkaan koko kahden tunnin keskustelumme aikana Salovaara ei ole hehkuttanut kertaakaan mitä aikoo rahoillaan tehdä. Hedonistin sijaan hän vaikuttaa humanistilta. Riippumatta sosiaalisesta statuksesta tai lompakon paksuudesta menestys lienee pohjimmiltaan ensisijaisesti sitä, että saamme toteuttaa itsellemme arvokkaita päämääriä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan. Matka miljonääriksi oppeineen, onnistumisineen sekä uusine avautuvine ovineen lienee lopulta maaliviivaa ja setelisadetta tärkeämpää.

 

Yrittäjä ja mediapersoona Lauri Salovaara käynnisti perjantaina 24.2.2017 projektin, jossa on tarkoituksena hankkia miljoona euroa 500 päivän aikana. Projekti päättyy 9.7.2018, jolloin hän täyttää 40 vuotta. Salovaaralla 22 vuoden kokemus mediasta. Hän aloitti juontajana oululaisessa Radio Megassa, jonka jälkeen hän on isännöinyt ohjelmia Radiomafiassa, Kiss FM:llä, Radio Novassa, Yle Oulu Radiossa, Radio Suomipopilla sekä Nelonen Median Suplassa. Televisiota Salovaara tehnyt vuodesta 2001. Yrittäjänä hän on ollut 12 vuotta, jona aikana perustanut tai ollut perustamassa kolme yritystä. Illan Isäntä Oy ideoi, tuottaa ja toteuttaa tapahtumia, radio-ohjelmia, televisio-ohjelmia ja tarjoaa juontokeikkoja, koulutusta ja sparrausta. ”Illan Isäntä pitää huolta päivittäisestä leivästäni.” www.illanisanta.fi

Salovaaralla oli miljonääriprojektissaan takanaan neljän neuvonantajan kaarti. Siihen kuuluivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeff, professori Juha-Pekka Kallunki (Oulun yliopisto, Aalto yliopisto, Tukholman yliopisto), kansainvälinen luksusalan konsultti Maucca (Marjukka) Kärki sekä tuotantoyhtiö NTRNZ Median perustaja Teemu Hostikka. Myöhemmin vielä viidentenä mukaan tuli somekuningas, kyläkauppias Sampo Kaulanen. Tavoitteen etenemistä on voinut seurata nettisivulta www.1000000.fi. Juha Virranniemen kirjoittama kirja Miljonääriksi 500 päivässä julkaistaan maanantaina 9.7.2018.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *