Petteri Summasen

Momentum – Koronalla kuntoon -ryhtiliike! 

“Koska kantabaarien, etnoravintoloiden ja karaokehelvettien täyskapasiteettia saa vielä odottaa, kannattaa poikkeustila ottaa lahjana hyvinvoinnille.”
Kolumnistimme Petteri Summanen on näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja.

Ajattelin tässä koronatodellisuuden synkistämässä maailmassa sytytellä hiukan toiveikkuuden lyhtyjä, valaisemaan synkimpiä mieliä. Aurinko toki tekee jo osansa, mutta ainahan maailmaan valoa mahtuu! Tulin nimittäin pääsiäisen korvilla huomanneeksi, että tässähän suorastaan tyrkytetään olosuhteiden muodossa täydellistä elämäntaparesetaatiota! Ai miten? No minäpä selitän.

Mutta sitä ennen haluan muistuttaa, että olen varmasti monella tapaa etuoikeutettu ja siksi kiitollisena mahdollistettu erilaisiin piristäviin ponsiin ja käännöksiin peruskuvioissani. Minulla on ainakin näennäinen ja toistaiseksi voimassaoleva taloudellinen turva, etätyöskentelymahdollisuus, perusterveys ja ihmissuhteetkaan eivät valvota. Olen alle 70-vuotias, enkä kärsi vankilatuomiota. En siis kamppaile perustavaa laatua olevien arjen rajoitusten keskellä. Sivumuistutuksena todettakoon, että mikäli olet tavoitteellinen urheilija, jolla on elämänhallinta jiirissä, niin jatka suosiolla seuraavaan juttuun.

No niin. Aloitetaan tilannekartoituksella. Liikkumisrajoitusten ja arkea muuttaneiden suositusten vaikutus omaan arkeeni oli alkuun passivoiva. Tarkkailin kokonaiskuvaa varautuneena. Asioiden mittasuhde ja vakavuus alkoivat hahmottua pikkuhiljaa ja suhteutus omaan ja perheen toimintaan päivittyi jatkuvasti. Koulujen sulkeminen ja fyysisten tapaamisten karsinta keskittivät koko perheen olemista sisätiloihin. Tuttua monelle. Kuntosalin sulkeminen oli helppo rasti, koska siellä on tylsää käydä ja vielä tylsempää maksaa käymättömyydestä. Höntsäpelit jäivät myös, joten koko viikon pystyi viettämään sisätiloissa.

Puhelut ja mailit alta. Kirjoitustöitä vireen mukaan tunnista neljään. Kotiruokaa, Netflixiä, Areenaa. Niillä taittuu helposti ensimmäinen Lock-down-kuukausi. Ja koska liikkeelle ei tarvitse juuri lähikauppaa kauemmas venyä, voi viinilaatikonkin siirtää suosiolla jo iltapäivästä sohvan tuntumaan.

Noh. Arvaahan sen, miten siinä käy. Jo muutamassa viikossa käyttäytymismallit vastaavat liikkumisen osalta senioritalon arkea. Aamulla jalkaan vedetään verkkarit ja villasukat, T- paita, jos käsillä ensimmäisenä valveillaolotuntina. Asioiden tilan muodostuessa kuvatunlaiseksi, on aika toimia.

Kuten tiedämme, nk. elämäntaparemonteissa vaikeinta on pysyvien rutiinien muuttaminen terveellisemmiksi. Tämä johtuu siitä, että näihin muutoksiin liittyy lähes aina nautintojen karsinta. Tahtoo sanoa, että hiprakassa ei tule lähdettyä esim. kuntoilemaan, tai edes puolikuntoilemaan. Jos nautintoihin liittyy riippuvuussuhde, saatetaan tarvita ammattiapua. Mikäli alkoholin, huumausaineiden tai tupakkatuotteiden kohdalla tällaista haitallista orjuutustilaa ei ole päässyt muodostumaan, onnistuvat muiden faktoreiden oikaisu- ja säätötoimet kivuttomammin.

On siis aika aloittaa Koronalla kuntoon – ryhtiliike!

Ensimmäinen viikko alkaa sillä, että jätetään kehoa myrkyttävät nautintoaineet pois nautittavien listalta. Kun myrkytystiloista ja vierotusoireista ollaan hikoiltu irti (1-4 .vrk), alkaa tasapainovaihe. Sitä varten tarvitsee toteuttaa helppo, mutta tarpeellinen tehtävälista. Viedään tyhjät pullot ja tölkit ja vaihdetaan panttirahat kivennäisveteen. Inventoidaan jääkappi. Heitetään turha moska tylysti roskiin ja biojätteeseen. Suurin osa sinne kertyneestä on pilaantunutta, tai sitten elimistöä rappeuttavaa ryönää. Kaupasta ostetaan hyvää perusruokaa, mutta kevyemmin painotuksin. Vähemmän punaista lihaa, prosessoitua vatkulia ja suolaista tönkköä. Tämän kaikki osaavat ja nyt se tehdään!

Kauppareissulla hommataan verenpainemittari ja otetaan käyttö haltuun. Vaakaan hommataan taas patterit, joten sekin tekosyy saadaan kuitattua. Otetaan alkulukemat ja merkataan ruutuvihkoon päivämäärän perään. Mittanauhalla vyötärö, armotonta, mutta kannattaa! Tästä se lähtee.

Vaatekaapista etsitään ulkoiluvaatteet. Joka kelille löytyy kyllä sellaiset retkut, että kolme varttia kestää ulkosalla paleltumatta tai kesän kypsyttyä lämpöhalvauksen välttäen. Mikäli kaikki kalliilla hankitut tekniset ulkoilusetit kiristävät tai eivät mahdu edes kiristettäviksi, tyydytään niihin hipstereidenkin suosimiin retroihin, joita on hyllyn perällä tai ”uffilla”. Monesta urheiluliikkeestä saa edukkaasti uusiakin, mutta niihin satsaaminen saattaa vääristää verenpainearvoja.

Tärkeintä on varmistaa, että jalkineet ovat sopivat ja ehjät. Peruskuntoiluun ei tarvitse panostaa satasia. Ehjissä ja sopivissa kamoissa on silti kivampi lähteä ulkosalle. Tuulen ja sateen pitävä takki mitätöi kaikki mielikuvituksen tuottamat tekosyyt. Ulos pääsee aina.

Mihin näitä ulkoiluvermeitä sitten tarvitaan? Ulkoiluun tietty. Kun ei tarvitse ajaa halleihin tai saleille, voi toiminnan yksinkertaistaa. Säästyy rahaa, aikaa ja polttoainetta. Kaikilla ei ole omaa golfkenttää, mutta jokaisella on lähellään ”ulko”. Taas yksi tekosyy listitty. Seuraavassa vaiheessa laaditaan viikko- ja päiväsuunnitelma, jossa työt. kotiaskareet, ateriat ja liikunta letitetään kauniiksi pitkoksi.

Koska kantabaarien, etnoravintoloiden ja karaokehelvettien täyskapasiteettia saa vielä odottaa, kannattaa poikkeustila ottaa lahjana hyvinvoinnille.

Viimeinen vaihe on toteutus. Älä keksi tekosyitä! Nyt on sinun hetkesi – liiku!

Jaa juttu!

Share on facebook
Share on twitter
Vieritä ylös

Kirjaudu tästä