Nuorisotyö tuo toivoa pimeyteen

Jalkautuva nuorisotyö tarjoaa matalan kynnyksen apua ja arkisia kohtaamisia, jotka ovat osalle nuorista elintärkeitä. Korona-aikana työn tarve on alkanut korostua kriittisellä tavalla. 
Lukuaika: 5 min

Näky on kuin videopelistä tai väkivaltaelokuvasta. Tummiin pukeutunut hahmo hakkaa maassa makaavaa uhriaan samalla, kun poikajoukko ympärillä kannustaa ja tallentaa tapahtumia puhelimen kameraan. Kukaan ei tee elettäkään keskeyttääkseen pahoinpitelyä. 

Uhri makaa jo avuttomana maassa ja yrittää suojata kasvojaan jatkuvilta iskuilta, kun tekijä ottaa vielä vauhtia ja potkaisee uhria takaraivoon, kaksi kertaa. 

Tämä ei ole videopeliä. Video kuvattiin Oulun kauppakeskus Valkean edustalla eräänä marraskuisena iltana.  Paikallisen Walkers-talon nuorisotyöntekijä  Perttu Kemppainen ja Turvallinen Oulu -hankkeen Kaasi-tiimin ohjaaja Kati Hopiavuori pudistelevat päätään. 

”Tällainen on tietysti aivan järkyttävää. Video on kuvattu myöhään illalla, kun meidänkin tilat olivat jo kiinni”, Kemppainen huokaa.

Nuorisotyöntekijöille nuorten ongelmat eivät ole vain otsikoita, vaan totista totta. Oulun Walkersillakin nuorten ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa nousevat esiin nuorten kokema kiusaaminen ja perheongelmat. Päihteiden käyttö, huumausainerikokset ja väkivalta ovat yleistyneet. Erityisesti mielenterveydestä puhutaan nuorten kanssa joka ilta.

”Nuorten pahoinvointi johtuu varmasti monesta eri asiasta, mutta korona-aika on tuonut mukanaan lisää ahdistusta sekä toivottomuuden ja pelon tunteita, kuten meillä aikuisillakin. Nuorilla vain ei ole samanlaisia keinoja käsitellä näitä asioita kuin aikuisilla. Ja edelleen näkee paljon sitä, että kotona ei oikein puhuta asioista”, Kemppainen toteaa.

Erityisen hälyttävänä ammattilaiset pitävät sitä, että koronavuoden aikana ongelmat ovat kärjistyneet äkillisesti myös sellaisilla nuorilla, joilla meni aiemmin hyvin. Kemppaisen ja Hopiavuoren tietoon on tullut vuoden aikana useampia nuoria, joiden asiat ovat menneet nopeasti solmuun.

”Meilläkin on ollut tässä sellaisia suhteellisen kilttejä nuoria, joilla ei ole välttämättä aiemmin ollut päihteiden käyttöä. Koronakevään aikana alkoikin sitten tulla uutisia, että he ovat siirtyneet käyttämään suoraan kovia huumausaineita”, Kemppainen kertoo.

Oulun poliisin tilastoissa huumausainerikollisuus lisääntyi tammikuun ja heinäkuun välillä 40 prosenttia. Törkeät huumausainerikokset puolestaan kaksinkertaistuivat samassa ajassa edelliseen vuoteen verrattuna.

Nuorten keskuudessa varsinkin lääkkeiden katukauppa vaikuttaa Kemppaisen mukaan yleistyvän.

”Se on todella vaarallista leikkiä, kun otetaan tuolta kadulta nappeja eikä edes tiedetä, mitä siinä on”, hän toteaa.

Kemppainen ja Hopiavuori kertovat, että päihteitä myydään kadulla suorastaan hävyttömästi.

”Myös nuuskaa kaupitellaan vaikka me nuorisotyöntekijät olemme aivan vieressä. Ei vain välitetä enää”, Hopiavuori hämmästelee.

Pienellä kysymyksellä suuri vaikutus

Siitä ei ole kyse, etteikö jalkautuvaa työtä tekeviä ammattilaisia tunnistaisi katukuvasta.

Kadulle lähtiessään Kemppainen pukee ylleen Walkers-logolla varustetun liivin ja Hopiavuori sinisen Turvallinen Oulu -hupparin. Niiden tarkoituksena on viestiä nuorille, että tässä on turvallinen aikuinen liikkeellä. 

Ennaltaehkäisevää nuorisotyötä edustava Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:n kehittämä konsepti. Työntekijät ja vapaaehtoiset kiertävät siellä, missä nuoretkin ovat: kaduilla ja ostoskeskuksissa.  Oulussa toiminnan mahdollistavat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun kaupunki.

Kaasi-tiimi on osa Oulun kaupungin käynnistämää Turvallinen Oulu -hanketta, jonka tavoitteena on ennalta ehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Turvallinen Oulu -hankkeen nuoriso-ohjaajat jalkautuvat myös tahollaan ympäri Oulua. Ajoittain he tulevat kohtaamaan nuoria myös Walkersin tiloihin. 

”Se on todella vaarallista leikkiä, kun otetaan tuolta kadulta nappeja eikä edes tiedetä, mitä siinä on”

”Viime viikolla olimme jalkautumassa, ja kohtasimme pari uutta nuorta. Kysyin, miten teillä menee. Toinen heistä tuijotti minua ensin vähän aikaa silmiin ja sanoi sitten, että onpa ihana, kun joku kysyy. Se on uskomaton se vaikutus, mitä tuollaisella pienellä kysymyksellä voi saada aikaan”, Hopiavuori kertoo. 

Hopiavuori työskentelee hankkeessa verkkonuorisotyöntekijänä, eli hän jalkautuu nuorten pariin paitsi kaupungilla, myös verkossa. Nuoria kohdataan sosiaalisessa mediassa, digitaalisessa nuorisotila Netarissa sekä discord-kanavalla, jossa kuulumisia vaihdetaan pelaamisen ohessa.

”Työ tavoittaa myös nuoria, joita jalkautuva työ ei välttämättä muuten tavoittaisi”, Hopiavuori kertoo.


Toisilla menee hyvin

Kun kello tulee kolme iltapäivällä, on tullut aika avata Walkers-kahvilan ovi. Ensimmäiset nuoret saapuvat kaksi minuuttia yli kolme. Kemppainen ja Hopiavuori tervehtivät kaikkia yksitellen. Nuorten kanssa jutellaan kuulumisista ja arkipäiväisistä asioista. Jokainen tulee kohdatuksi, kuulluksi ja huomioiduksi. 

Ovi käy taas. Parin vuoden ajan Walkersilla käyneet Ronja, 18, ja Tanja, 16, saapuvat yhtä matkaa. He hakevat kahvilatiskiltä itselleen kahvit ja istuvat pöytään. 

”Käymme täällä aikalailla joka viikko, vähän vaihtelee. Välillä käymme joka päivä”, tytöt sanovat.

Nuoret kokevat Walkersin kaltaisissa paikoissa tärkeäksi sen, että siellä on mahdollisuus jutella tutun aikuisen kanssa. Vaikka omien vanhempienkin kanssa voi puhua, on tuttu työntekijä aina vähän eri asia. Lisäksi muista kävijöistä on löytynyt matkan varrella uusia kavereita.   

”Nykyinen kaveriporukkammekin on oikeastaan kokonaan täältä”, Ronja kertoo. 

Ronja ja Tanja kertovat pyörineensä kaupungin keskustassa useamman vuoden ajan, ennen kuin löysivät tiensä Walkersille. Ellei Walkersia olisi, tytöt viettäisivät aikansa ostoskeskuksessa tai muualla kaupungilla. 

”Minulle on kyllä aika tärkeää se, että on joku paikka, jossa olla”, Tanja sanoo.

Vaikka osalla nuorista on vaikeaa, toisilla menee edelleen hyvin. Ronja ja Tanja kertovat, että vaikka korona-aika on ollut raskasta ja tylsää, he eivät ole havainneet lähipiirissään sellaisia ilmiöitä, joista uutiset puhuvat. 

Apu ei tavoita kaikkia

Osa nuorista viettää Walkers-kahvilassa aikaa, juttelee kavereiden kanssa ja pelaa lautapelejä, ja lähtee sitten kotiin hyvillä mielin. Osa kaipaa kuitenkin enemmän tukea. Joillekin nuorista kohtaamiset nuoriso-ohjaajien kanssa voivat olla suorastaan elintärkeitä. 

Kemppainen kertoo, että Walkersin yksilöohjauksissa on puitu ajoittain suuriakin kriisejä: asunnottomuutta, koulukiusaamista, seksuaaliväkivaltaa, masennusta ja itsetuhoisuutta.

”Ratkaisuja lähdetään etsimään yhdessä askel kerrallaan. Meillä on myös Kaasi-tiimissä mahdollisuus käyttää työaikaa siihen, että täytetään nuoren kanssa se asunto- tai koulupaikkahakemus, tai mietitään ratkaisuja toimeentulo-ongelmiin”, Hopiavuori sanoo. 

Aina keskustelu ja palveluiden pariin ohjaaminen ei riitä. Myös vakavat mielenterveysongelmat ovat tulleet jalkautuvassa työssä tutuksi. Joskus ainoa oikea ratkaisu on lähteä saattamaan nuori psykiatrian päivystykseen. 

”Päivystyksessä istutaan usein tuntikausia, mutta se on yleensä tehokkain tapa, jos tilanne on akuutti. Huonossa kunnossa olevat nuoret pääsevät osastolle, saavat lääkityksen ja pääsevät aloittamaan terapian”, Kemppainen sanoo. 

Viime viikolla olimme jalkautumassa, ja kohtasimme pari uutta nuorta. Kysyin, miten teillä menee. Toinen heistä tuijotti minua ensin vähän aikaa silmiin ja sanoi sitten, että onpa ihana, kun joku kysyy.

Turhauttavinta on, kun jonottaminen ei tuota tulosta. Kemppainen ja Hopiavuori kertovat useita esimerkkejä, joissa voimakkaasti oirehtivia nuoria ei ole otettu hoitoon, vaikka mukana olleilla ohjaajillakin on ollut valtava huoli nuoren voinnista. 

”Mielestäni nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö on ainakin osittain johdannaista siihen, että hoitoon on niin vaikea päästä tai ettei hoitoon pystytä sitoutumaan, kun omat voimat ovat jo lopussa. Toinen ongelma on se, että hoidon aikana kohdataan jatkuvasti uusia ihmisiä, ja se oma tarina pitäisi kertoa alusta asti aina jollekin uudelle ihmiselle”, Hopiavuori sanoo. 

 Toivoa on aina

Korona-ajan kaltaisina vaikeina aikoina jalkautuvan nuorisotyön tarve korostuukin entisestään.

”Me, jotka teemme jalkautuvaa työtä, olemme ne ensimmäiset silmät ja korvat. Kuulemme tilanteista usein ennen kuin esimerkiksi poliisilla on siitä tietoakaan”, Kemppainen sanoo.

Vaikka ongelmia riittää, niihin on myös ratkaisuja. Kemppainen muistuttaa, että nuorille suunnattuja palveluita on onneksi moneen lähtöön, ja esimerkiksi Oulussa niihin on panostettu viime vuosina entisestään. Esimerkiksi moniammatillinen Turvallinen Oulu- hanke ja Kaasi-tiimin toiminta jatkuvat vielä vuoden 2021 ajan. 

Walkersillakin resurssit ovat lisääntyneet. Keväällä avatut uudet tilat mahdollistavat enemmän yksilöllistä tukea ja joulukuussa aloittava uusi työntekijä tuo taas lisää resursseja nuorten kohtaamiseen ja auttamiseen. 

Niille nuorille, joilla menee huonosti, olennaista on se, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitaan. Kunhan nuori ei jää ongelmiensa kanssa yksin, toivoa on aina.  

”Näin vastikään meillä aiemmin käyneen nuoren ja kysyin, mitä hänelle kuuluu. Hän vastasi, että todella hyvää. Hänellä oli joskus vaikeaa, mutta nyt käynnit mielenterveyshoitajalla oli voitu lopettaa, koska nuorella meni niin hyvin ja koulussakin meni hyvin. On aina upeaa nähdä, että se apu jonka on saanut, on auttanut”, Kemppainen sanoo. 

Walkers Oulu toimii osoitteessa Isokatu 47, 1.krs, 90100 Oulu. Kahvila on avoin kaikille 13-18-vuotiaille nuorille neljänä iltana viikossa. Lisätietoja aukioloajoista ja palvelumuodoista kotisivuilla (linkki).

Kaasi-tiimin jalkautuvat nuoriso-ohjaajat liikkuvat Oulussa ja nuorten suosimissa kanavissa. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät kotisivuilta ja Instagramista.

Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Lue seuraavaksi: