Huumeisiin kuolleiden muistoksi sytytettiin kynttilöitä Helsingin Vanhan Kirkon ulkopuolella 6. marraskuuta 2018. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

NUORTEN HUUMEKUOLEMAT KASVUSSA – MIKSI? –

Teksti Juha Riihimäki

Kuvat LEHTIKUVA

”Hän muistuttaa, että päihderiippuvuus on sairaus, ei heikkous. Huumeiden käyttö voi olla keino lievittää pahaa oloa, jonka taustalla saattaa olla esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta.”
”Huumekuolemiin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin esimerkiksi liikennekuolemiin. Hyvin monet kuolemat olisi ehkäistävistä, jos tehtäisiin oikeaa työtä sen eteen”

Nuoret juovat ja tupakoivat paljon vähemmän kuin edelliset sukupolvet. Silti samaan aikaan teini-ikäisten huumekuolemat ovat moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Jotain pitää tehdä – ja eri tavalla kuin on tehty tähän asti.

Se tuntuu ihan syystä ristiriitaiselta. Samaan aikaan, kun tiedetään nuorten jatkuvasti vähenevästä juomisesta ja tupakoinnista, niin uutisoidaan myös pelottavasti lisääntyvistä huumekuolemista. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli huumeisiin 261 ihmistä vuonna 2018. Kasvu on rajua, sillä sitä edeltäneenä vuonna määrä oli 200.

Erityisesti huumekuolemien määrä on kasvanut 20–29-vuotiaiden ikäluokassa. Se huolestuttaa asiantuntijoita eniten. Millaisia syitä ilmiön taustalla voi olla? Ja voidaanko sille tehdä jotain?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen sanoo, että taustalla on sama logiikka kuin alkoholin kanssa: saatavuus lisää ongelmia, myös niitä pahimpia.

”Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja se näkyy haittojen eli myös tapaturmaisten huumekuolemien  lisääntymisenä”, Hakkarainen sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. Silloin menee helposti elämänhallinta, juodaan ikätovereita paljon reippaammin, ja sitten mukaan voivat tulla huumeet.

Myös muut tutkijat ovat puhuneet polarisaatiosta ja hyvinvoinnin jakautumisesta epätasaisesti. Enemmistö nuorista voi hyvin ja elämän täyttää muut asiat kuin päihteet, eikä pään sekaisin saaminen ole enää trendikästä. Ja sitten on pieni porukka, joka voi huonommin kuin ennen.

 

Nuoret miehet yliedustettuina

Suuri osa huumeisiin kuolleista on nuoria miehiä. Hakkarainen sanoo, ettei asioista huolehtiminen ja seurausten arviointi ole nuorten miesten päällimmäisiä ominaisuuksia – he ajattelevat usein olevansa kuolemattomia.

”Nuorten miesten riskinotto voi olla aika huoletonta. Dokataan reippaasti, käytetään huumeita ja erilaisia lääkeaineita. Se on vaarallinen yhdistelmä, eikä nuori välttämättä edes tiedä, miten eri aineet yhdessä vaikuttavat. Se saattaa yllättää.”

Huumekuolemissa kolmeen neljästä liittyi opioidien liikakäyttöä.

Alle 40-vuotiaiden miesten joukossa yliannostus on toiseksi yleisin kuolinsyy, heti itsemurhan jälkeen. 

Julkisuudessa on pohdittu sitä, tarkoittaako nuorten juomisen väheneminen sitä, että onkin siirrytty kannabikseen. Ei tarkoita, vastaa Hakkarainen.

”Niissä porukoissa, joissa juodaan reippaammin, käytetään myös kannabista.”

Suomalaisten huumekuolemien luonne on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Tapaturmaisia huumekuolemia tapahtuu tietysti kaikkialla, mutta täällä kuolemantapaukset lisääntyvät erityisesti nuorten, myös alle 20-vuotiaiden joukossa.

”Esimerkiksi Euroopassa huumeisiin kuollaan vanhempina, noin 40 vuoden iässä, eli takana on pidempi käyttäjäura.”

Huumeiden käyttöhuoneet, joita kutsutaan myös valvotuiksi pistotiloiksi, ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa.

 

Yhteinen nimittäjä

THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen näkee yhdistävänä tekijänä huumekuolemissa sen, että ne tapahtuvat hyvin usein palvelujen ulkopuolella. Normaalisti ihmiset kuolevat palveluiden piirissä eli sairaaloissa, terveyskeskuksissa tai ambulanssissa. Huumekuolemissa näin ei ole.

”Se kuvaa myös tietynlaista syrjäytymistä. Ihminen kuolee kadulla tai asunnossa ilman kontaktia terveydenhoitoon.”

Suomessa huumeisiin liittyviä rangaistuksia pelätään. Uskotaan, että itselle tulee hankaluuksia, jos huumeista huonovointiselle kaverilleen soittaisi apua. Eivätkä kaikki aineet vaikuta heti ja jyrkästi niin kuin esimerkiksi heroiinin yliannostus, muistuttaa Hakkarainen. Kukaan ei ehdi edes huolestua.

”Porukka voi lähteä viettämään iltaa ja huonovointinen kaveri jätetään kämpille lepäämään. Ja kun tullaan takaisin niin huomataan, että hän onkin eloton. Todellista riskiä ei tunnisteta, eikä lähdetä hakemaan ajoissa apua.”

Suomalainen terveydenhuolto on hyvää. Hakkaraisen mukaan vaikeissakin tilanteissa voidaan tehdä paljon, jos ihminen tuotaisiin avun piiriin hyvissä ajoin.

 

Kynnystä pitää madaltaa

Vuosituhannen taitteessa Hakkarainen tutki huumekuolemia Turussa. Silloin ne olivat lisääntyneet, erityisesti nuorten parissa. Yhtenä suurena syynä oli runsas heroiinin tulo markkinoille.

Kuolemien määrä saatiin kuitenkin selvästi laskuun. Mikä auttoi?

”Pelastuslaitos teki vahvan kampanjan. Se levitti tietoa siitä, että ambulanssin voi soittaa ja vain ensihoitoyksikkö tulee paikalle. Ei tarvinnyt siis pelätä, että poliisi saapuu perässä.2

Viesti meni läpi sillä seurauksella, että hälytysmäärät kasvoivat ja kuolemantapaukset vähenivät. Vaikutus oli selvä.

Ikävä kyllä huumekuolemiin ei kuitenkaan aina kiinnitetä tarpeeksi vakavaa huomiota.

 

Vahvat myytit vaikuttavat

THL:n ehkäisevän päihdetyönasiantuntija Inari Viskari sanoo, että huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia saatetaan pitää ihmisen omana vikana tai omana valintana.

”Huumekuolemiin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin esimerkiksi liikennekuolemiin. Hyvin monet kuolemat olisi ehkäistävistä, jos tehtäisiin oikeaa työtä sen eteen”, Viskari sanoo.

Hän muistuttaa, että päihderiippuvuus on sairaus, ei heikkous. Huumeiden käyttö voi olla keino lievittää pahaa oloa, jonka taustalla saattaa olla esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Ennakkoluulot ja myytit saattavat estää tuloksellisen toiminnan.

Yksi tällainen myytti on Viskarin mukaan se, että huumeiden käyttöön tarkoitetut huoneet kannustavat käyttöön. Samaa on sanottu puhtaiden neulojen ja ruiskujen jakamisesta. Todellisuudessa käyttöhuoneet ehkäisevät tehokkaasti huumekuolemia. Niissä voi saada neuvontaa vähemmän haitallisiin ja vaarallisiin tapoihin käyttää huumeita. Esimerkiksi Norjassa ensimmäinen käyttöhuone avattiin jo vuonna 2005, ja vaikutukset ovat Viskarin mukaan olleet hyviä. 

Käyttöhuoneet toimivat porttina myös kuntoutukseen, ja niistä voi saada ohjausta mielenterveyspalvelujen hakemiseen.

”Norjassa käyttöön halutaan puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Käytön rangaistavuudesta luopuminen helpottaa avun tarpeessa olevien ihmisten hakeutumista avun piriin ilman pelkoa rikosseuraamuksista.”

Silti tärkein työ on ennaltaehkäisevä työ, joka tapahtuu faktojen pohjalta ja pelottelematta, korostaa Viskari. Yksi tavoite on nostaa käytön aloittamisikää ja raittiiden nuorten määrää.

”Kaikista päihteistä seuraavat ongelmat ja haitat ovat sitä todennäköisempiä mitä nuorempana niiden käyttö aloitetaan.”

 

Käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttäjiä asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Käyttöhuoneissa tehtävällä kohtaavalla työllä on tärkeä hyvinvointia edistävä tehtävä, jolla voidaan ohjata käyttäjiä kohti terveellisempiä elämäntapoja.

 

Parannettavaa olisi

Jos markkinoille tulee uusia tai selvästi vahvempia aineita, viranomaiset tiedottavat asiasta. Silti esimerkiksi erilaiset muuntohuumeet tai ulkomailta tilatut aineet, joiden tarkkaa koostumusta ei voi millään tietää, ovat tutkimusprofessori Hakkaraisen mukaan vaikea paikka.

Hakkarainen näkee, että parannettavaa olisi selvästi.

”Tärkeintä olisi madaltaa kynnystä hakea apua ja saada hoitoa. Siinä ei ikävä kyllä ole juuri mitään tapahtunut. Uudessa hallitusohjelmassa luvataan päihde- ja riippuvuustrategia, mutta sisällöstä on vielä mahdotonta sanoa.”

Ikävä kyllä vanhat asenteet nostavat yhä päätään, ja se harmittaa Hakkaraista. Kun eduskunnan kyselytunnilla käytiin keskustelua huumeista, niin vaativa linja oli se, ettei mitään saa ainakaan lieventää. 

”Aika näyttää, mitä tästä tulee. Huumekuolemien ja haittojen kasvu kuitenkin näyttää, että jotain pitäisi tehdä – eri tavalla kuin on tähän asti tehty.”

Jaa sosiaalisessa mediassa!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Vieritä ylös

Kirjaudu tästä