Huonomaineinen Tor-verkko nousi uutisiin joulukuussa 2019, kun tulli, keskusrikospoliisi ja syyttäjälaitos tiedottivat huumetutkinnasta, joka käynnistyi keväällä Tor-verkossa toimineen kauppapaikka Silkkitien verkkopalvelimen takavarikoinnista. Palvelimelta saatujen tietojen pohjalta tutkinnan kohteena on nyt tuhansia suomalaisia, joiden epäillään ostaneen ja myyneen huumeita.
Tor-lyhenne tulee sanoista The Onion Router eli sipulireititin. Tällä viitataan tekniikkaan, joka salaa verkkoliikenteen alkuperän kerroksittain, aivan kuin sipuli. Koska kohdesivun ja surffaajan välillä on monta reititintä, surffaajan henkilöllisyyttä on vaikea selvittää. Tor-verkon kautta pääsee siis käsiksi piilopalveluihin täysin anonyymisti. Torin piilopalvelut ovat osa niin sanottua darknetiä, eli internetiä, jolle ei pääse tavanomaisilla sovelluksilla.
Nuoret ovat hyvin perillä siitä miten Tor-verkko toimii ja vanhempia on kehotettu tarkkailemaan, jos teinin puhelimesta löytyy Tor-verkon käyttöön tai huumekauppaan liittyviä sovelluksia, kuten Wickr tai Signal. Nämä pikaviestimet salaavat käyttäjien välisen viestinnän päästä päähän ja keskustelut voi määrittää itsetuhoutuviksi. Tällainen anonymiteetti mahdollistaa huumekaupan lisäksi ase-ja ihmiskauppaa. Pahimillaan näillä alustoilla jaetaan vinkkejä itsemurhaan.
(Ja sitä kun oli ajatellut itse olleensa alttiina vaaroille 90-luvulla ihan perinteillä torilla hengaillessaan ilman ”turvallisia” älypuhelimia!)
On kuitenkin hyvä muistaa, että sovellukset itsessään eivät ole vaarallisia, vaikka ne mahdollistavatkin paljon vaarallisia asioita. Turvallisen yksityisen viestintävälineen käyttö voi olla tärkeää monessa muussakin tapauksessa kuin huumekaupassa. Esimerkiksi seksuaalisuuttaan etsivä nuori voi löytää tietoa verkosta kyseisten sovellusten avulla täysin anonyymina. Niissä sorretuissa maissa, joissa saatetaan hallita internetin käyttöä, Tor-verkon avulla voi lukea anonyymisti esimeriksi sanomalehtiä verkossa. Myös länsimaissa asuvat ihmiset saattavat perustella Tor-verkon käyttöään vastalauseena lisääntyneeseen seurantaan ja sen pohjalta tehtyyn mainontaan.
Kaikkein vaarallisinta onkin se, jos asioista ei pystytä keskustelemaan avoimesti. Kysy siis tuomitsematta mihin tarkoitukseen nuori kyseistä sovellusta käyttää.
Kaikkein vaarallisinta onkin se, jos asioista ei pystytä keskustelemaan avoimesti. Kysy siis tuomitsematta mihin tarkoitukseen nuori kyseistä sovellusta käyttää.
Oma kokemus verkkoselaimien eroista perustuu siihen, että jos Kotipizzan verkkokauppa ei toimi Safarilla niin Chromella se onnistuu aina. Luotan tähän sokeasti joka kerta, kuten ilmeisesti huumekauppaa pimeässä verkossa harrastaneet luottivat alkuperäiseen oletukseen siitä, että salattu verkko on aina salattu. Lohdullista kuitenkin huomata, että asioista jää aina jälki, digitaalinenkin. Sitä emme vielä tiedä millainen jälki, mutta maalaisjärjellä ajateltuna, jos sipulin kerrokset ovat ihmisen rakentamia, ovat ne myös ihmisen purettavissa. Kryptovaluutallakin ostetut kamat täytyy konkreettisesti postittaa tai kätkeä sekä käyttää. Viimeistään jälki jää huumeen käyttämisestä.
Silkkitien läpimurto on ehdottomasti merkittävä, vaikkei darknetin huumekauppa tähän lopukaan. Kun yksi kauppapaikka sulkeutuu, avautuu jokin uusi. Myytti murtamattomasta anonymiteetistä on nyt kuitenkin murrettu ja epäluottamuksen siemen kylvetty.
Toimittajamme Laura Juntusen haastattelema poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi korostaa päihdekasvatuksen ja ennalta ehkäisemisen tärkeyttä. Markkinoiden muuttuessa on entistä olennaisempaa pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten nuoret suhtautuvat päihteisiin. Kun ostamisesta on tullut näin helppoa, ainut mikä estää nuorta hankkimasta aineita käsiinsä, on nuoren oma kielteinen asenne huumeita kohtaan. Lue aiheesta lisää tässä verkkolehdestä toisaalta Lauran mielenkiintoisesta artikkelista Huumekauppa kukoistaa pimeässä verkossa Silkkitie-tutkinnasta huolimatta -”Aineiden ostaminen on liiankin helppoa”.
Saatavuuden rajoittamisen sijaan on tärkeämpää panostaa kysynnän rajoittamiseen. Ja siksi mekin tätä lehteä teemme! Kiitos, että tilaat verkkolehteämme ja olet näin mukana mahdollistamassa ehkäisevän päihdetyömme kouluilla.
Kiitos kuluneesta vuodesta 2019 – jatketaan tärkeää työtä yhdessä!
Mirkka Torikka,
päätoimittaja
mirkka@freestylelehti.fi
