SÄRÖT auttaa ymmärtämään mielenterveys- ja päihdeongelmia 

Syksyllä 2020 Turun seudulla toteutettiin kolme ainutlaatuista roolipeliä, joissa osallistujat pääsivät astumaan mielenterveys- ja päihdeongelmien maailmaan. SÄRÖT -roolipelien luoja Kerttu Lehto uskoo, että larppaamisella olisi paljon potentiaalia hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.
”Eräs pelaajista ymmärsi tapahtuman aikana tarvitsevansa itselleen apua, ja haki sitä.”
TEKSTI Laura Juntunen
KUVAT Aarni Lehto (SÄRÖT -hanke)

”Alkoholin käyttö tuntuu sinusta normaalilta olotilalta ja alkoholin juonnilla pyrit omaan normaaliin olotilaan. Et edes muista enää miltä tuntui olla ilman alkoholia.”

Näin kuvaillaan Jaria, jonka luokse on juuri kokoontunut joukko ihmisiä viettämään syntymäpäivä ja katsomaan MM 95 -lätkäfinaalia. Jari odottaa iltaa innolla, vaikka ilmassa on myös jännitteitä.

Jarin innostus on kuitenkin näyteltyä, sillä Jari ei ole todellinen. Hän on hahmo, jota Kerttu Lehto pelasi SÄRÖT -liveroolipelisarjan toisessa osassa.  

SÄRÖT on kolmiosainen teossarja, joka pelattiin Turussa loka-marraskuussa 2020. SÄRÖT pyrkii sanoittamaan ja kuvittamaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä heidän omaistensa kokemuksia larpin eli liveroolipelaamisen keinoin. Lehdon lisäksi SÄRÖT-pelejä on ollut toteuttamassa ja käsikirjoittamassa psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalipolitiikan opiskelija Janna-Riia Oksala.

”Olen itse larpannut 15 vuotta ja teen sitä nykyään myös yrittäjänä ja väitöskirjatutkijana. Se on minulle hyvin rakas asia. Olen tutkinut sitä pedagogisena menetelmänä ja muistelutyömenetelmänä. SÄRÖT oli hanke, jonka kaltaisesta projektista olin haaveillut jo pitkään”, Lehto kertoo.

Larpatessaan pelaaja eläytyy roolihahmoonsa ennalta sovitussa tilanteessa ja pyrkii toimimaan, tuntemaan ja ajattelemaan kuten hahmonsa. SÄRÖT:n ensimmäinen osa käsittelee osastojakson arkea, toinen päihderiippuvuutta ja siitä toipumista ja kolmas puolestaan omaisten kokemuksia. Kaikissa osissa on kymmenen pelaajaa. 

”Pyrimme luomaan jokaisesta pelistä neljä tuntisen, autenttisen kokemuksen”, Lehto kertoo.

 

 

Larppaaminen auttoi jaksamaan

Lehdon rakkaus larppaamiseen ja mielenkiinto sen tutkimiseen pohjautuu hänen omiin positiivisiin kokemuksiinsa roolipelien parissa. Larppaamisessa on hänen mukaansa upeinta se, että sitä voi tehdä kuka tahansa. Kaikki ovat tervetulleita.

”Kun olin teini-ikäinen, olin tilanteessa, jossa minulla ei ollut juurikaan ystäviä. Olin aika pahasti koulukiusattu. Larppiharrastuksen myötä löysin ensimmäistä kertaa elämässäni yhteisön, joka otti minut vastaan sellaisena kuin olen. Ennen kaikkea itse toiminta oli tärkeää. Siinä pääsee hahmon suojakuoren kautta kokemaan asioita, jotka ovat itselle esimerkiksi kivuliaita tai traumaattisia, ja sitä kautta käsittelemään niitä paremmin emotionaalisesti suojattuna kuin silloin, jos vain omana itsenä yrittäisi kohdata ja käsitellä niitä”, hän kuvailee.

SÄRÖT on osa Lehdon väitöskirjatutkimusta, jossa hän tarkastelee roolipelien ja hyvinvoinnin suhdetta. Tällä hetkellä Lehto tutkii syksyn SÄRÖT -roolipeleistä kerättyä aineistoa ja osallistujien kokemuksia, ja analysoi niitä. 

”En voi vielä sanoa johtopäätöksistä paljoakaan, koska tutkimus on edelleen kesken, mutta palautteiden perusteella voi jo todeta, että pelit ovat olleet osallistujilleen kovinkin vaikuttavia kokemuksia”, Lehto sanoo.

”Esimerkiksi eräs pelaajista ymmärsi tapahtuman aikana tarvitsevansa itselleen apua, ja haki sitä.”

 

 

Omaiset kaipaavat lisää tietoa ja tukea

SÄRÖT:n hahmot on kirjoitettu kyselytutkimuksen pohjalta, ja niihin on sisällytetty todellisia kokemuksia, tunteita ja ajatuksia. Kesällä 2020 toteutettuun kyselyyn tuli runsaasti vastauksia mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta sekä heidän omaisiltaan. 

”Emme halunneet vahingossakaan toistaa larpeissa toksisia ennakkoluuloja tai stereotypioita, vaan päästä kuvittamaan ja sanoittamaan oikeita asioita, sekä antaa äänen myös vaietuille tarinoille”, Lehto kertoo.

Aitoa aineistoa ei ollut vaikea saada. Kaikki järjestäjille lähetetyt 120 vastausta olivat runsaita ja perusteellisia.

”Siellä näkyi selvästi halu puhua ja kirjoittaa asioista, tarve jakaa omia kokemuksia. Erityisesti korostuivat omaisten vastaukset ja se, että he kokevat, etteivät he tule kuulluksi”, Lehto kertoo. 

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen henkilön omaisen asema on raskas. Omaisen riski sairastua myös itse on huomattavasti korkeampi kuin muilla ihmisillä. 

”Saamistamme vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että moni omainen ei esimerkiksi tiedä, että omaisillekin on olemassa esimerkiksi kolmannen sektorin palveluita. On vallalla käsitys, että jos olet kuntoutujan omainen, sinun täytyy vain purra hammasta ja kestää – ja jos et kestä, oletkin heikko. Mutta eihän se oikeasti ole niin!”, Lehto huokaa.

 

Kerttu Lehto aikoo toteuttaa väitöskirjaansa varten myös toisen, hieman SÄRÖT:ä vastaavan tapaustutkimuksen pöytäroolipelaamisen parissa. Tämä tapaustutkimus tulee olemaan pitkäkestoisempi, sillä pelikerho tulee kokoontumaan kokonaisen kevään ajan.

Hyviä tuloksia myös koulumaailmasta

Vaikka pelit on toistaiseksi pelattu, SÄRÖT-hankkeen tarina ei ole vielä ohi.  Sen lisäksi, että Lehto jatkaa aiheen tutkimista tieteellisessä työssään, hankkeen tiimoilta on luvassa myös taidenäyttely, jossa on esillä Aarni Lehdon ottamia valokuvia syksyn larpeista. Näyttelyä on jouduttu siirtämään koronarajoitusten vuoksi, mutta se järjestetään heti, kunhan galleriat ja museot jälleen avautuvat.

Kerttu Lehto itse kuvailee hanketta upeaksi kokemukseksi. Hän uskoo, että liveroolipeleillä on paljon potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä.

”Esimerkiksi Tanskassa on kouluja, joissa hyödynnetään larppaamista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten koulunkäynnissä. Näille oppilaille kirjan pänttääminen on vaikeaa, mutta larppaamisessa oppiminen tapahtuukin eläytymisen ja kokemusten kautta. Tulokset ovat olleet todella mahtavia”, hän kertoo. 

Yhteisöpedagogiksikin valmistunut Lehto on toiminut myös päihdekasvattajana. Hän uskoo, että larppaaminen voisi olla yksi potentiaalinen työkalu ennaltaehkäisevän päihdetyön kentällä. 

”Kun pelasin SÄRÖT:issä Jarin hahmoa, aloin ymmärtämään häntä ja sitä, miten alkoholisti tekee valintoja. Minusta tuntuu, että se lisäsi myös minun kompetenssiani päihdekasvattajana”, Lehto miettii. 

Roolipelaaminen voisi tarjota työkaluja paitsi päihdekasvattajille, myös kohderyhmälle. SÄRÖT -roolipeleissä osa pelaajista havahtui pelien aikana kyseenalaistamaan omaa tai kaveriporukkansa päihteiden käyttöä. 

”Päihdekasvattajana en ole nähnyt niin voimakasta tajuamista omasta tilanteestaan missään muualla. Sellaisen täytyy tapahtua omassa päässä, ja sen täytyy olla ihmisestä itsestään lähtöisin”, Lehto sanoo.

SÄRÖT -taidenäyttely järjestetään Galleria Barkerissa (Raunistulantie 25, Turku), kun koronatilanne sen sallii. Ajankohta ilmoitetaan Galleria Barkerin ja Lounattaren kotisivuilla.

 

 

Jaa juttu sosiaalisessa mediassa! 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Vieritä ylös

Kirjaudu tästä