Viime vuosina huumemarkkinoilla on ollut havaittavissa muutossuunta synteettisten huumeiden käyttöön. Niiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet esimerkiksi Pohjoismaissa ja Baltiassa. Esimerkiksi heroiinia kymmeniä kertoja vahvempi synteettinen opioidi fentanyyni johdannaisineen on aiheuttanut lukuisia huumekuolemia erityisesti Virossa ja Ruotsissa.
”Niiden valmistaminen on helpompaa, niitä on helpompi salakuljettaa ja niiden myynti on kannattavaa, koska pienistä eristä saadaan suuria määriä annoksia. Pimeän verkon kauppapaikkojen rinnalle ovat nousseet sosiaalisen median eri sovellukset, jotka tekevät myös huumeiden myynnistä ja hankkimisesta aiempaa helpompaa”, sanovat THL:n asiantuntijat Inari Viskari ja Tuukka Tammi blogissaan.
Haittoja vähentäviä toimia tulisi tehostaa entisestään. Yksi niistä voisi olla naloksonin jakaminen niille ihmisille, joilla on kohonnut riski yliannostukseen. Naloksoni on vastalääke opioidien, kuten heroiinin tai morfiinin, yliannostukseen. Se kumoaa opioidien vaikutusta, kuten hengityslamaa eli hengityksen lamaantumista. Naloksonia voidaan antaa joko injektiona mutta myös nenän kautta annosteltavana helpompikäyttöisenä nenäsuihkeena.
”Suomessa naloksonia eli opioidiyliannostuksen vastalääkettä on ollut jo vuosikymmeniä käytössä sairaaloissa, ensihoidossa ambulansseissa, lääkäri- ja ensihoitoyksiköissä sekä terveyspalveluissa, joissa asioi opioideja ongelmallisesti käyttäviä ihmisiä. Mutta muuten lääke on saatavilla ainoastaan reseptillä apteekista, eikä naloksoni kuulu Kela-korvauksen piiriin”, kertoo Viskari lehdellemme.
Lääkäri voi kirjoittaa naloksoinireseptin henkilölle, joka kuuluu yliannostusten suhteen riskiryhmään. Olisi tärkeää lisätä tietoisuutta tästä mahdollisuudesta.
Opioidiriippuvainen voi siis hankkia itse ennaltaehkäisevästi naloksoni nenäsumutteen suojakseen?
”Kyllä. Tällä hetkellä lääkäri voi kirjoittaa naloksoinireseptin henkilölle, joka kuuluu yliannostusten suhteen riskiryhmään. Olisi tärkeää lisätä tietoisuutta tästä mahdollisuudesta”, sanoo Viskari. ”Suomessa olisi hyvä selvittää, voisiko valmiste olla reseptivapaa, kuten Ruotsissa parhaillaan selvitetään. Haasteena tässä olisi se, että vaikka valmiste olisikin reseptivapaa, on se kuitenkin käytännössä kallis hankkia. Yksi ratkaisu tähän olisi maksusitoumuksen myöntäminen niille henkilöille, joilla on opioidien ongelmakäyttöä. Tai lääkkeen jakaminen voisi tapahtua aluksi laajemman pilottitutkimusprojektin yhteydessä.”
Useissa Euroopan maissa on jo naloksoniohjelmat, joissa ainetta jaetaan ilmaiseksi huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Suomessa on väläytelty mahdollisuutta, että naloksoni lisättäisiin poliisien varustukseen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty. Pitäisikö naloksonia tulevaisuudessa tarjota huumeita käyttäville samaan tapaan kuin esimerkiksi puhtaita ruiskuja?
”On tärkeä muistaa, että naloksonin käyttöön liittyy olennaisena osana koulutus. Se vaatii tietoa eri aineiden yhdistelmävaikutuksista, yliannostusriskeistä ja yliannostusoireiden tunnistamisesta, avun hälyttämisestä sekä ensiavun aloittamisesta. On tärkeää muistaa, että yliannostustilanteessa pelkkä naloksonin antaminen ei riitä eikä potilasta saa koskaan jättää yksin. Potilas tarvitsee aina myös lisäapua eli ensihoito pitää aina hälyttää paikalle. Tätä tietoa tulisi lisätä huumeita käyttäville henkilöille sekä heidän läheisilleen esimerkiksi matalan kynnyksen palveluissa, asumispalveluissa ja terveysneuvontapisteissä + etsivässä työssä suullisesti ja myös jaettavien oppaiden avulla sekä verkossa. Lisäksi olisi tärkeää jakaa tietoa vankilasta vapautuville henkilöille.”
Naloksoni tiedetään tehokkaaksi muun muassa heroiinin ja morfiinin yliannostuksissa, mutta Suomessa suurin osa opioidimyrkytyksistä on buprenorfiinin, alkoholin ja bentsodiatsepiinin yhteiskäytön aiheuttamia. Sen jakamisen vaikuttavuudesta Suomen oloissa tarvitaan vielä lisätutkimusta.
”Naloksoni vaikuttaa parhaiten lyhytvaikutteisten opioidien, kuten heroiinin, yliannostuksissa ja Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini, mikä on hidasvaikutteinen opioidi, jolloin mahdollinen yliannostustilanne seuraa vasta useiden tuntien kuluttua”, kertoo Viskari. ”Tästä huolimatta, jos yliannostustilanteessa on paikalla muitakin ihmisiä, naloksonia pitäisi olla saatavilla. Tutkimusta siitä, toimiiko nenäsumutteena annettava naloksoni näissä tilanteissa ei ole riittävästi koska missään muussa maassa ei ole Suomen kaltaista tilannetta buprenorfiinin väärinkäytön osalta. Tämänkin vuoksi pilotointi olisi tärkeää.”
Huumeiden käyttöhuoneet olisivat toinen suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi. Ne ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Euroopassa huoneita on kahdessatoista maassa, yhteensä noin 90 kappaletta, mutta Suomen nykyinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut edes tilojen kokeilemista. Kesällä 2022 kansalaisaloite valvottujen käyttöhuoneiden saamisesta myös Suomeen keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja asia etenee eduskuntaan. Mitkä sen suurimmat kompastuskivet ovat?
”Kansalaisaloitteen läpimeno ja aloitteeseen liittynyt erittäin vilkas keskustelu ovat olleet merkittävä askel eteenpäin, hyvä signaali asian etenemiselle on ministeri Aki Lindenin ulostulo asiassa. Kompastuskiviä ovat kuitenkin kielteiset asenteet huumeita käyttäviä ihmisiä ja heidän palveluitaan kohtaan. Käyttöhuoneisiin ja huumeita käyttäviin ihmisiin liittyy voimakkaita kielteisiä ja virheellisiäkin mielikuvia.”
Käyttöhuoneet tavoittavat syrjäytyneitä huumeiden käyttäjiä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Ne lisäävät turvallisempaa pistämistä ja voivat vähentää veriteitse tarttuvia tauteja sekä yliannostapausten määrää.
”Käyttöhuoneista puhuttaessa pitäisi tuoda esille se, että se ei yksittäisenä toimena riitä, mutta se on tärkeä lisä palveluvalikoimaan koska sen avulla voidaan saada enemmän ihmisiä palvelujen piiriin ja edistää heidän luottamustansa palvelujärjestelmään. Pitkällä aikavälillä humausaineiden pitkäaikaiskäytöstä johtuvat kuolemat voisivat vähentyä. Suomessa käyttötila voisi jo lyhyessäkin ajassa vähentää käyttöön liittyviä häiriöitä julkisessa tilassa, jos tilan yhteydessä tehdään aktiivista ympäristötyötä.”
Anonyymi ainetunnistus, josta käytetään myös nimitystä drug checking, olisi kolmas suositeltava haittoja vähentävän päihdetyön muoto, jonka avulla huumeiden käyttäjät saisivat tietoonsa käyttämänsä aineen todellisen koostumuksen. Päihdepalveluihin integroidulla ainetunnistuksella voitaisiin vähentää huumausaineiden käyttöön liittyviä haittoja ja riskejä sekä luoda kontakti niitä käyttäviin ihmisiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Käytettävien huumeiden puhtauksiin ja pitoisuuksiin liittyvät riskit koskettavat lähes kaikkia huumeita käyttäviä, mutta erityisesti ne korostuvat nuorilla ja kokemattomilla käyttäjillä. Ainetunnistus on haittoja minimoivaa päihdetyötä, jossa tavoitetaan entistä laajemmin huumeita käyttäviä tarjoamalla mahdollisuus selvittää laboratoriossa huumeen sisältö ennen sen käyttämistä. Suomen lainsäädäntö kuitenkin haastavat uutta työmenetelmää.
”Ainetunnistuspalvelut eivät ole Suomessa mahdollisia sillä lainsäädännön näkökulmasta henkilökunta ei voi käsitellä huumausaineita. Eli palvelun käyttöönotto vaatisi lainsäädännön muutosta, tällä hetkellä mitään liikehdintää tähän suuntaan ei ole. Tutkimusta aiheesta kuitenkin tehdään. Ainetunnistuspalveluiden avulla voitaisiin saada arvokasta tietoa Suomessa liikkuvista huumausaineista.”
Lainsäädäntö ja kielteiset asenteet huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan hidastavat haittoja minimoivan työn mahdollisuuksia. Stigman poistaminen edellyttää laajaa rakenteellista muutosta. Myös medialla on iso vastuu päihteitä käyttävän ihmisen humaanin kohtelun ja kohtaamisen edistämisessä. Toimittajien tulisi miettiä tarkkaan, millä sanoilla näistä ilmiöistä puhutaan ja miten niitä kuvataan.
”Kaikkien keinojen tulisi olla käytössä ennen kuin synteettiset opioidit rantautuvat Suomeen. Jos järjestelmämme ei ole valmiina, kuolemantapausten määrä voi lisääntyä nopeasti eikä tilannetta saada hallintaan”, muistuttavat Viskari ja Tammi blogissaan. https://blogi.thl.fi/synteettisten-opioidien-leviaminen-euroopassa-on-kansanterveysuhka-myos-suomen-pitaa-varautua-nykyista-paremmin/
