Teksti Mirkka Torikka ja Juha Riihmäki

Kuvat Pääkuva Lehtikuva ja muut kuvat Kari Kauppinen

Somevaikuttajilla on iso vaikutus nuoriin seuraajiin, jotka haluavat imitoida ja kopioida idoliensa elämäntyyliä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden mainonta on kiellettyä somessa kuten muuallakin, joten nämä yhteistyöt on pyritty salaamaan.
Viime vuosien aikana on kiinnitetty huomiota siihen, että Netflix-sarjoissa poltetaan niin paljon tupakkaa? Vaikuttaa siltä, että tupakkateollisuus rahoittaa myös tätä alaa.

Tupakkansa tumpanneet nuoret ovat siirtyneet käyttämään siististi pusseihin pakattua nuuskaa. Uusimpia tupakkateollisuuden keksintöjä ovat nikotiininuuskat, jotka sisältävät usein huomattavasti enemmän nikotiinia kuin tupakkanuuskat. Makuja on lukemattomia erilaisia ja esikuvia riittää poptähdistä urheilusankareihin. Mitä ilmiöstä pitäisi ajatella?

Haalean vaaleanpunainen nikotiinipussi tuoksuu mansikalta. Se ei sisällä lainkaan tupakkaa, mutta kätkee sisäänsä jopa 120 milligrammaa nikotiinia grammaa kohti. Vaihtoehtoina ovat myös lakritsin, sitruunan ja mentolin makuiset nikotiinipussit kauniissa rasioissa. Useat nuuskapurkit näyttävät nykyisin aivan karkkirasioilta, sillä tupakkateollisuus pyrkii koukuttamaan nikotiinituotteille uusia käyttäjiä tupakoinnin vähentyessä.

Tupakointi nuorison parissa on vähentynyt koko 2000-luvun alusta, sekä edelleen 2015–2019. Se sopii, sillä tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Nuorten tupakoinnin vähentyessä huolta on kuitenkin herättänyt nuuskan käytön lisääntyminen. Ikävä kyllä siitä on tullut niin suosittua, että tämä tavoite ei välttämättä toteudu.

Erityisesti nyt huolettavat tupakattomat nuuskapussien rinnalle tulleet pienemmät nikotiininuuskapussit, joista on tullut suosittuja. Lyhyessä ajassa niistä on tullut monen tupakkajätin hittituote. Pinkeillä rasioilla ja makuaineilla houkutellaan röyhkeästi nuoria – etenkin tyttöjä, joiden nuuskan käyttö onkin yleistynyt paikoin jopa räjähdysmäisesti.

Kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 2,4 prosenttia kertoo nuuskaavansa päivittäin. Kaksi vuotta sitten määrä oli 1,4 prosenttia. Valtakunnallisten tulosten mukaan yläkoululaisten poikien nuuskaaminen on säilynyt ennallaan. Heistä nuuskaa kertoi käyttävänsä päivittäin 7,6 prosenttia.

Tupakkateollisuus mainostaa, että näissä valkoisessa nikotiininuuskassa ei ole tupakkaa. Ja koska teoriassa näin, niin EU:n tupakkadirektiivi ei koske sitä. Nikotiinipusseja myydään jo neljässätoista EU-maassa. Tupakkaa sisältävää nuuskaa sitä vastoin saa myydä ja valmistaa vain Ruotsissa. Nikotiininuuska on päivitetty versio ruotsalaisnuuskasta ja viime vuonna niitä myytiin Virossa miljoona purkkia.

Teoriassa nikotiininuuskatuotteiden nikotiini saadaan myös tupakkakasvista, mutta edullisemmin.

”Sitä ei valmisteta synteettisesti, kuten lääketeollisuus nikotiinikorvaushoitotuotteiden kohdalla. Valkoisten pussukoiden huikeat nikotiinipitoisuudet tekevät tuotteista erittäin haitallisia, vaikka ne eivät tupakkakasvia sisälläkään”, muistuttaa EHYT ry:n Smokefree-koulutussuunnittelija Katri Saarela. 

Saarela on perehtynyt tupakkateollisuuden taktiikoihin ja siihen, kuinka niillä pyritään häikäilemättömästi markkinoimaan tuotteita lapsille ja nuorille. Tätä tupakkateollisuus ei tietenkään myönnä, mutta ei pinkeillä rasioilla tavoitella keski-ikäisiä miehiä.

”Aihe on äärettömän kiinnostava ja toivoisin, että sitä nostettaisiin näkyvämmin julkiseen keskusteluun”, Saarela sanoo.

 

 

 

Nuuskan tie nuorisolle

Suomessa nuuskan tuottaminen ja myynti on kiellettyä. Meillä nikotiininuuska luokitellaan nikotiinipitoisuuden perusteella lääkevalmisteeksi, joko luvallisesti markkinoilla olevaksi itsehoitovalmisteiksi tai reseptilääkkeeksi. Itsehoitovalmisteen nikotiinipitoisuus on enintään 4 mg annospussia kohden (päiväannos 96 mg). Yli 4 mg nikotiinia sisältävät nuuskat vaativat lääkereseptin. Kyse on tällöin nikotiinikorvaustuotteista.

Tallinnan kaupoissa lääkemääräyksiä ei kuitenkaan kysellä. Suomen Tullin mukaan myös nikotiinipussien tilaaminen ulkomailta on koronan aikana lisääntynyt huomattavasti. Virossa nikotiininuuskaa saa myydä vapaasti ja sitä on tarjolla 500 myyntipisteessä. Nikotiinipusseja saa Tallinnan kaupoista jopa 50 milligramman vahvuisina eikä niiden nikotiinipitoisuudella ole ylärajaa. Vahvin Virossa myytävä nikotiininuuska on pitoisuudeltaan 249 mg/g. Se on niin vahvaa, että se voi aiheuttaa myrkytyksen ja jopa kuoleman.

Vaikka nikotiininuuskan tuontia pyritään valvomaan, niin on varmaa, että sen käyttö tulee lisääntymään Suomessakin. Terveysviranomaiset ovat huolissaan molemmin puolin Suomenlahtea, joiden mukaan nikotiinipussien nikotiinipitoisuuksien sääntely on jäänyt pahasti koronan jalkoihin.

Pääasiassa nuuska tulee Suomeen kuitenkin Ruotsista, jolla on erivapaus sen valmistukseen ja myyntiin. Ruotsi on luvannut, että se pyrkii valvomaan sitä, ettei nuuska leviä pitkin Eurooppaa. Myynti ei kuitenkaan näytä rajoittuvan omaan maahan, eikä tuo valvominen ole kovin uskottavaa.

Ruotsin rajoilla on isoja nuuskakauppoja turisteja varten. Ruotsista tulevan nuuskan nikotiinipitoisuus on vahvuudeltaan noin 8 mg/g – 45 mg/g. Suomen suosituimman tupakkanuuskan, ruotsalaisen Odensin nikotiinipitoisuus on 22 milligrammaa grammaa kohden. Myös ruotsalaisen nuuskan kohdalla makuaineita on paljon erilaisia valikoimissa.

Nuoret hankkivat ja myyvät nuuskaa lähinnä Instagramissa ja Snapchatissa. Myös Facebookissa on nuuskan välittämiseen tarkoitettuja ryhmiä, joita tosin käyttävät enemmän aikuiset.

”Joskus myös vanhemmat hankkivat alaikäisille lapsilleen nuuskaa eteenpäin myytäväksi”, kertoo Saarela.

 

Trendikästä?

Nuuskasta on tullut trendikästä määrätyissä piireissä.

”Nuuskaa myydään paljon, ja nuorten parissa käyttö on kasvanut jo jonkin aikaa. Yksi syy tähän on varmasti se, että julkisuuden ihmiset käyttävät nuuskaa avoimemmin ja se näkyy mediassa”, sanoo EHYT ry:n Nuoret-osaston päällikkö Ilmo Jokinen.

”Nuuskatrendiin on varmasti paljon erilaisia syitä, kuten esikuvien ja vaikuttajien avoin käyttö. Tupakkateollisuuden markkinoinnin ja erityisesti piilomarkkinoinnin tavoitteena on nimenomaan vaikuttaa nuorten mielikuviin ja saada nuuskan ja muiden nikotiinituotteiden käyttö näyttämään trendikkäältä, nuorekkaalta ja tietyllä tapaa ”normaalilta”, sanoo Saarela.

Saarela kertoo, että useat tupakkayhtiöt kärähtivät jokunen vuosi sitten kaupallisista yhteistöistä somevaikuttajien kanssa.

”Tiedetään, että somevaikuttajilla on iso vaikutus nuoriin seuraajiin, jotka haluavat imitoida ja kopioida idoliensa elämäntyyliä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden mainonta on kiellettyä somessa kuten muuallakin, joten nämä yhteistyöt on pyritty salaamaan. Tuon tutkimuksen valossa hämmästyisin, mikäli Suomessa ei olisi minkäänlaista kaupallista yhteistyötä tupakkayhtiöiden kanssa, kuten esimerkiksi nuuskaa testaavat youtube-kanavat”, Saarela pohtii.

”Viime vuosien aikana on myös paljon kiinnitetty huomiota siihen, miksi nuorten suosimissa

Netflix-sarjoissa poltetaan niin paljon tupakkaa? Tämän vuoden alussa kohistiin lisäksi siitä, että Oscar-ehdokkaina oli runsaasti tupakointia sisältäviä elokuvia. Vaikuttaa siltä, että tupakkateollisuus rahoittaa myös tätä alaa. Eli selvästi epätrendikkäästä tupakoinnista pyritään tekemään jälleen hohdokasta nuorten parissa.”

Nuorten arvot voivat olla joskus ristiriitaiset. Esimerkiksi aktiivisesta liikunnan harrastamisesta huolimatta saatetaan käyttää nuuskaa. Tieteen näkökulmasta nuuska ei paranna urheilusuoritusta, vaan huonontaa sitä. Nuuska nostaa sykettä ja hidastaa palautumista. Silti nuoret näkevät joidenkin alojensa parhaiden nuuskaavan – ja esikuvat vaikuttavat tunnetasolla enemmän kuin faktat.

”Mikäli nuuska parantaisi urheilusuoritusta, se olisi kiellettyjen aineiden listalla. Ja näin ei ole”, tähdentää Saarela.

Tilannetta ei helpota Jokisen mielestä sekään, että urheilijoiden ja julkkisten lisäksi nuuska on uinut myös rap-musiikkiin. Trendiä nostetaan lyriikoiden avulla.

 

Makuja ja mielikuvia

Ajat ovat toiset kuin ennen. Klassinen Ettan – musta katkaistuun lääkeruiskuun survottu puru – alkaa olla historiaa. Uutta nuuskaa brändätään ja markkinoidaan vahvasti. Se ei enää ole suttuista, pahanhajuista, hampaat ja ikenet värjäävää mönjää, vaan kivasti esimerkiksi kuusenkerkälle tuoksuvaa.

Myöskään vanhan ajan valistus siitä, että nuuska poraa reiän huulen alle ja että siinä on lasimurskaa, ei enää ole relevanttia, vaikka toki nykynuuskakin jälkensä suuhun jättää.

Limakalvo muuttuu ryppyiseksi ja norsunnahkamaiseksi. On myös viitteitä, että nuuskan sisältämä nikotiini edistäisi hampaiden reikiintymistä. Nykyään käytetään jo kemiallisestikin ihan erilaista nuuskaa. Yksi tärkeä eroavaisuus on, että uusi nuuska on paljon vahvempaa kuin ennen. Nyt nuuskaa on myös saatavilla lukemattomina eri makuina. Tämä huolestuttaa Jokista.

”Erilaisten makujen ja aromien kautta haetaan käyttäjiksi erityisesti tyttöjä ja naisia. Se onkin todella potentiaalinen kohderyhmä Suomessa.”

Makuaineet eivät tosin ole tupakkateollisuudelle uusi asia. Savukkeita ja sikareita on kautta aikojen maustettu ja tänä päivänä myös sähkösavukkeisiin myydään erilaisia herkullisia makunesteitä. Makunesteet ovat tosin Suomessa ovat kiellettyjä, mutta kieltoa kierretään myymällä makunesteitä ”leivontaan ja ruuanlaittoon”.

”Sama koskee makukortteja, joita myydään muka elintarvikkeiden maustamiseen, mutta tosiasiassa esimerkiksi mentholin makuinen makukortti on valmistettu juuri sopivasti savukeaskiin sujautettavaksi. Eli vaikka menthol-savukkeet kiellettiin, niin näillä makukorteilla on mahdollista maustaa tupakan makuiset savukkeet”, tietää Saarela.

Makuaineilla tupakkateollisuus pyrkii peittämään tupakan ominaista pahaa makua ja hajua, houkuttelemaan uusia käyttäjiä sekä vaikuttamaan mielikuviin tuotteen haitallisuudesta.

”Esimerkiksi juuri tuo kuusenkerkäs. Sillä halutaan saa aikaan mielikuva, että tuote olisi luonnonmukaista ja terveellistä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa”, Saarela sanoo.

 

Tie tupakoitsijaksi

Pelkona on, että kun nikotiiniriippuvuus syntyy, madaltaa se kynnystä tupakoinnin aloittamiselle.

Virossa nuoret aloittavat usein nikotiininuuskalla tai sähkösavukkeilla ja päätyvät tupakoimaan tai sekakäyttöön. Nikotiinipusseja käyttävistä virolaisnuorista lähes kaikki myös polttavat.

”Tutkimusten mukaan sähkösavuketta käyttävät nuoret ryhtyvät myöhemmin tupakoimaan neljä kertaa todennäköisemmin. Tiedetään, että mikäli nikotiiniriippuvuus ehtii syntyä, on käyttäjien helppoa siirtyä käyttämään niitä nikotiinituotteita, joita kulloinkin on helposti saatavilla”, sanoo Saarela.

”On kiinnostavaa saada tilastotietoa, kuinka koronapandemia on vaikuttanut esimerkiksi nuuskan käyttöön Suomessa, kun saatavuus on vaikeutunut. Onko siirrytty polttamaan savukkeita? Se ainakin tiedetään tullin tietojen mukaan, että netistä uusien tupakkaa sisältämättömien nikotiinivalmisteiden tilaaminen verkosta ja maahantuonti esimerkiksi Tallinnasta on kasvanut.”

Tupakoinnissa koukutta usein vahvasti sosiaalisuus ja nuuskassa nikotiini – joka on vahvempaa kuin tupakassa. Kuitenkin myös nuuskaa käytetään usein porukassa.

”Nuuskan käyttöön liittyy myös sosiaalinen aspekti, varsinkin jos ei olla vielä riippuvaisia nikotiinista. Myös nuuskaan ja muihin nikotiinituotteisiin voi syntyä sosiaalinen riippuvuus”, muistuttaa Saarela.

Joka tapauksessa nikotiininuuska on uusi haaste matkalla kohti nikotiinittomuutta. Se altistaa voimakkaalle nikotiiniriippuvuudelle ja tupakoinnille haittoineen. Nikotiini on monin tavoin haitallinen hermomyrkky, etenkin lapsille ja nuorille sekä aivoterveydelle.

”Vielä ei edes tarkalleen tiedetä, mitä kaikkea siitä seuraa, jos nuori käyttää kauan vahvaa nikotiinituotetta. Ja tietysti jokainen voi miettiä, haluaako itselleen nikotiiniriippuvuuden vai ei”, Jokinen sanoo.

Jokinen ihmettelee osuvasti myös sitä, että päihteiden kanssa päädytään aina vertailemaan, mikä on pahempi kuin joku toinen. Kumpi on pahempi: kannabis vai viina? Tupakka vai nuuska?

”On hassu ajatus yrittää valita jollain perusteella vähiten haitallinen. Miksi haitallisista aineista olisi pakko valita mitään?”

Mikä tahansa riippuvuus nuorella on paha asia. Varsinkin kun kyse on vahvasta aineesta, jonka vaikutuksista ei ole vielä pitkäaikaisia tutkimustuloksia.

”Aikuisia olisi hyvä muistuttaa, mitä lainsäädäntö sanoo nuuskasta Suomessa. Tuskin vanhemmat haluavat antaa lapsillensa kuvaa siitä, että lakia voi rikkoa?”, muistuttaa Saarela.

”Aikuinen voi myös olla liian hidas, eikä osaa päättää, hyväksyykö lapsensa nuuskan käytön vai ei”, pohtii Jokinen.

Nyt se päätös olisi hyvä tehdä.

 

 

 

Lähteet ja lisätieoja:

ehyt.fi

Nuorten terveystapatutkimus 2019

www.takeapart.org/wheretheressmoke/

yle.fi/uutiset/3-11328413

Jaa sosiaalisessa mediassa!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Vieritä ylös

Kirjaudu tästä