Uusi Häiritsevä palaute -verkkosivusto tarjoaa apua työhön liittyvän kuormittavan palautteen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn. Sivusto korostaa, että häiritsevä palaute ei ole yksittäisen työntekijän ongelma, vaan koskee koko organisaatiota. Yhteiskunnassa käytävän julkisen keskustelun kannalta on tärkeää, että häiritsevästä palautteesta huolimatta asiantuntijat osallistuvat keskusteluun ja päätöksentekoon.

Helposti saavutettavalle, maksuttomalle ohjemateriaalille on suuri tarve, sillä mediavälitteinen häiritsevä palaute on lisääntynyt monissa työtehtävissä sosiaalisen median aikakaudella. Sivusto selkiyttää niin työntekijän, lähiesimiehen, työsuojeluorganisaation kuin johdonkin rooleja ja toiminnan mahdollisuuksia. Työkaluja on ollut jo aiemmin olemassa vihapuhetta kohdanneille asiantuntijoille, mutta sivustolla ohjeistetaan nyt asian käsittelyä laajasti.

– Vihapuhe ei saa normalisoitua osaksi suomalaista työkulttuuria. Se ei ole työhön kuuluva osa, vaan siihen pitää puuttua. Asenne on tärkeä – vihapuhe ei ole hyväksyttävää, painottaa viestinnän tutkija Annamari Huovinen Osuuskunta Mediakollektiivista.

Epäasiallista palautetta ja vihapuhetta on vaikea kokonaan estää ennalta. Usein se tulee yllättäen. Juuri yllättävyys ja osuminen suoraan ammatilliseen toimintaan tekevät siitä asiantuntijan työtä ja hänen hyvinvointiaan kuormittavaa. Erityisesti naiset joutuvat kohtaamaan häiritsevää palautetta entistä useammin.

– Puuttumisen prosessien tulee olla selkeät, jotta työntekijää voidaan auttaa. Epäasiallinen palaute on työsuojeluasia, joka koskee niin esimiestä kuin työsuojelun nimettyjä henkilöitäkin. Puuttua voi kuitenkin vain, jos työntekijä itse kertoo saamastaan palautteesta, tai jos organisaatiossa on esimerkiksi hyvä sosiaalisen median seuranta käytössä, sanoo TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki.

Vihapuhe voi kohdistua myös koko organisaatioon ja vaikuttaa sen maineeseen. Tällöin tilanteen hoito paljastaa organisaation toimintakulttuurin, joka joko rohkaisee työntekijöitä ja vahvistaa organisaatiota tai sitten aiheuttaa pelkoa työntekijöissä ja saa organisaation sekaisin.

– Vihapuheen käsittely organisaatiossa ei useinkaan ole helppoa. Työntekijä ei ehkä kehtaa viedä asiaansa eteenpäin, ja häirintä voi jäädä pimentoon. Koska hyökkäykset kohdistuvat usein pohjimmiltaan organisaatioon eivätkä yksittäiseen työntekijään, työyhteisön tulisi kantaa vastuuta nopeasti ja tehokkaasti ja tukea häirintää kohdannutta oma-aloitteisestikin, sanoo mediatutkimuksen dosentti Maija Töyry Osuuskunta Mediakollektiivista.

Sivustolla häiritsevää palautetta käsitellään kolmesta näkökulmasta: asiantuntijan, hänen esimiehensä ja työyhteisönsä sekä yhteisön maineen kannalta. Sivustolla taustoitetaan, mitä häiritsevä palaute tarkoittaa, miten se ilmenee, miten sitä voi arvioida ja ennaltaehkäistä ja miten sen kanssa toimia akuutissa tilanteessa. Sivusto on kaikkien käytettävissä itsenäiseen opiskeluun tai yhteisesti työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

Häiritsevä palaute -sivuston on tuottanut Osuuskunta Mediakollektiivi ja STTK:n ja Akavan koulutusorganisaatio TJS Opintokeskus. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto. Yhteistyökumppaneita ovat Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede -hanke sekä Opettajien ammattijärjestö OAJ, Tieteentekijöiden Liitto, Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia ja KT Kuntatyönantajat.

 

Yhteyshenkilöt
Viestinnän tutkija, KTT Annamari Huovinen, Osuuskunta Mediakollektiivi, annamari.huovinen@mediakollektiivi.fi, puh. 050 5897 097
Kehittämisasiantuntija, VTT Sikke Leinikki, TJS Opintokeskus, sikke.leinikki@tjs-opintokeskus.fi, puh. 045 6350 673
Mediatutkija, VTT Maija Töyry, Osuuskunta Mediakollektiivi, maija.toyry@mediakollektiivi.fi, puh. 040 5057 719

Linkit
https://www.häiritseväpalaute.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *